Suunnittelijoille ja rakentajille tietomalliin pohjautuva toimintatapa on Suomessakin vakiintunut normikäytännöksi jo isoissa rakennushankkeissa. BIM–menetelmien käyttö rakennusprosessin alkupäässä on tuonut todistetusti kustannussäästöjä suunnittelun, työmaan ja valmistajien yhteispeliin.
Osasuoritusten yhteensovittaminen ja muutostenhallinta aikataulultaan kireissä rakennushankkeissa ei vaan enää toimi näissä vaativissa hankkeissa dokumenttien välittämisellä toimijalta toiselle. Hyvä näin - ei ole tarvittu lainsäätäjää tai määräyksiä asian edistämiseen kuten Singaporessa, jossa yli 5000 kerrosneliön rakennuskohteissa tietomalliin pohjautuva sähköinen lupamenettely on ollut pakollista jo 2015 alkaen.
Suomessa rakentamiseen liittyvässä viranomaisohjauksessa hyödynnetään tietomallia vielä varsin vähän. Kaavoituksen puolella harjoitellaan suunniteltujen rakennusmassojen visualisointia osana 3D-kaupunkimallia. Rakennuslupaa varten tulostetaan suunnittelijan BIM-mallista vielä 2D-tulosteita. Isoissa hankkeissa sadat liitteet välitetään sähköisen lupapalvelun kautta ja määräystenmukaisuus tutkitaan niiden avulla perinteiseen tyyliin. Tietomallista voidaan jo koneellisesti tutkia myös määräystenmukaisuutta (mm. esteettömyys ja paloturvallisuus). Tämä automaattitarkistus on toistaiseksi vielä käytössä lähinnä suunnittelijan laadunvarmistustyökaluna. Rakennusvalvonta hyödyntää mallia lähinnä perinteisen arkkitehtien havainnekuvien korvaajana visuaalisessa tarkastelussa ja rakennusvalvonnan rooli nähdään vielä BIM-mallien vastaanottajana kaupunkimallin päivitystyössä. (Katso esimerkkinä Espoon Keilaniemenranta >>)
Fyysinen koko kuvaa yhdellä mittarilla rakennushankkeen vaativuutta ja tietomallin käytöstä saatavia hyötyjä. Saadaanko tietomallin käytöstä lisäarvoa myös pienissä rakennushankkeissa? Minulle tulikin oiva tilaisuus tutkia tätä käytännössä omassa loma-asuntohankkeessani.
Perheen unelma omasta rantasaunasta nousi ajatuksiin jokunen vuosi sitten. Vaimonkin mielestä mukava rantatontti löytyi ja ensimmäinen kesä meni unelman jatkotyöstössä ajatuksen tasolla. Venepaikka ja telttamajoitus tukipisteenä alkoi intressien yhteensovittaminen vaimon, naapurien ja viranomaisten kanssa. Ahtaalle niemitontille rakentaminen tuo omat haasteensa. Intressien yhteensovittamisessa, mukaan lukien taloudelliset resurssit, päädyttiin hankkimaan ensiavuksi siirrettävä valmissauna ja itse koottava nukkuma-aitta. Tässä kohtaa aloitin hankkeen jatkotyöstön virtuaalirakentamisen keinoin. Rantatontti kuvattiin suunnittelun lähtötiedoksi sähköiseen muotoon. Pistepilviaineiston sai luettua sisään 3D-suunnitteluohjelmaan ja näin perustettuun pintamalliin oli kätevä alkaa mallintamaan 3D-työkaluin eri osapuolia tyydyttävää talviasuttavaa loma-asuntoa pihapiireineen, mutta siitä seuraavassa blogikirjoituksessani lisää.
