Suomen suurin, vuonna 2014 perustettu sähköyhtiö Caruna investoi vuosittain yli 100 miljoonaa euroa sähköverkkoonsa. Säävarman sähköverkon rakentaminen tehdään tehokkaasti investointeja optimoimalla. Carunalla on 640 000 sähkönjakeluasiakasta, lähes 79 000 kilometriä sähköverkkoa ja lyhyestä toiminta-ajastaan huolimatta pitkät perinteet. Yhtiön juuret juontavat yli 100 vuoden takaiseen aikaan ja Karuna-nimiseen paikaan. Sähköyhtiö on käynyt läpi monia vaiheita ja on nykyisellä noin 20 prosentin markkinaosuudellaan Suomen suurin.
Tavoitteena häiriötön sähkön saatavuus
Yhteiskunta on yhä riippuvaisempi sähköstä. Samalla ilmaston lämpeneminen lisää äärimmäisiä sääilmiöitä, jotka aiheuttavat sähköverkolle mittavia tuhoja. Kun esimerkiksi myrsky vaurioittaa sähköverkkoa Etelä-, Lounais- tai Länsi-Suomessa, Joensuussa, Koillismaalla tai Satakunnassa, on verkosta suuri osa Carunan. Näin kävi vuosien 2011 ja 2012 vaihteessa, jolloin myrskyt moukaroivat Suomea ja maaperän ollessa vielä sula ja pehmeä puita kaatui rytinällä sähköverkkojen päälle.
Vuosikymmenien mittavimmat myrskytuhot herättivät paljon julkista keskustelua ja toimivat laukaisijana sähkömarkkinalakiin tehdyille muutoksille, joilla pyritään takaamaan kuluttajille häiriötön sähkön saatavuus. Sähkömarkkinalaki, joka tuli voimaan 1.9.2013, määrittää sähkökatkon enimmäiskestoksi kuusi tuntia kaupunkialueella ja 36 tuntia muilla alueilla.
Investointitehokkuus avainasemassa
Carunan sähkönjakelun luotettavuus on yli 99 %. Silti säävarman verkon kehittäminen ennakoimalla ja keskeytysten syntyä ehkäisemällä kannattaa, sillä sähköverkon vikojen korjaaminen etenkin huonoissa sääolosuhteissa on hidasta ja hankalaa työtä. Caruna investoikin vuosittain yli 100 miljoonaa euroa sähköverkkonsa kehittämiseen toimitusvarmuuden takaamiseksi.
”Säävarman sähköverkon rakentamiseen panostetaan kaikilla verkkoalueilla, ja investoinnit toteutetaan optimoimalla tehokkaasti”, kertoo kehitysjohtaja Sauli Antila Carunasta.
Carunan hankkeissa investointiprojektien tehokas läpivienti on ehdottoman tärkeää. ”Tehokkuutta saadaan projektikokoja kasvattamalla, pitkäaikaisella sitoutumisella laajamittaisiin hankkeisiin sekä hyödyntämällä mahdollisimman tehokkaasti projektien hallintaa tukevia ohjelmistoratkaisuja”, Antila kertoo.
Kaapelointia, vierimetsänhoitoa ja verkostoautomaatiota
Caruna kehittää säävarmaa verkkoa kolmella rintamalla: metsäalueiden ilmajohtoja kaapeloimalla, verkostoautomaatiota lisäämällä ja kunnossapitotoimenpiteitä tehostamalla.
Merkittävä osa haja-asutusalueiden metsissä kulkevista ilmajohdoista korvataan kaapeloimalla sähköverkko maan alle.
Lisäksi lähes kaikki uudet verkko-osuudet rakennetaan suoraan maan alle. ”Kaapeloitavat alueet priorisoidaan niin, että kaapelointi hyödyttää mahdollisimman suurta asiakasjoukkoa. Tehostettuna toimenpiteenäkin kaapelointi vie vuosia, joten mikään nopea ratkaisu se ei ole”, Antila sanoo.
Painavien lumikuormien ja tuulenpuuskien aiheuttamia sähkökatkoja estetään myös tehostetuilla sähköverkon kunnossapitotoimenpiteillä. Sähköverkosta otettuja ilmakuvia hyödyntämällä saadaan selkeä käsitys siitä, miten lähellä keskijänniteverkkoa ympäröivä puusto eli niin sanottu vierimetsä kasvaa.
Verkostoautomaatiota lisäämällä sähkökatkoja ei voida määrällisesti vähentää mutta viankorjausta voidaan nopeuttaa ja vika-alueita rajata niin, että sähkökatko koskee pienempää asiakasjoukkoa.
”Verkostoautomaation lisäämisen positiiviset vaikutukset näkyvät selvästi ja nopeasti, mutta saavutettava hyötypotentiaali pienenee, kun automaatiota lisätään yhä enemmän”, Antila kertoo.
Verkko-omaisuuden hallintaa ja investointien suunnittelua
Osana sähkön toimitusvarmuuden kehittämishanketta on uuden verkkotietojärjestelmä Trimble NISin käyttöönotto. Verkkotietojärjestelmällä suoritetaan sähköverkon suunnitteluun ja kunnossapitoon liittyviä tehtäviä. Carunalle toimitettuun kokonaisuuteen sisältyi myös sovellus, jolla hallitaan Carunan investointiohjelmia sekä suunnitellaan, seurataan ja analysoidaan yksittäisiä investointiprojekteja.
”Verkkotietojärjestelmällä on tärkeä osa verkon luotettavuuden ja toimitusvarmuuden kasvattamisessa ja verkko-omaisuuden hallinnassa. Niinpä käyttöönottohanketta ei Carunassa nähdä IT-hankkeena vaan liiketoiminnan kehittämishankkeena”, Antila sanoo ja jatkaa: ”Verkkotietojärjestelmän nopealla käyttöönottoaikataululla pystyimme tehostamaan omaisuudenhallintaa ja suunniteltujen investointien mahdollisimman nopeaa ylösajoa.”
Trimble NISin käyttöönotto täytti odotukset
Vaiheittain toteutettu verkkotietojärjestelmän käyttöönotto saatiin päätökseen suunnitelman mukaisesti kahdeksassa kuukaudessa. ”Hankkeen aikana yhteensä noin 400 carunalaista ja urakoitsijan edustajaa koulutettiin käyttämään uutta järjestelmää”, kertoo kehityspäällikkö Mikael Mickelsson Carunasta.
Verkkotietojärjestelmän käyttöönottohanke priorisoitiin Carunassa korkealle. ”Tärkeimpinä tekijöinä käyttöönottoprojektin onnistumiseen budjetoitujen kustannusten mukaisesti ja erittäin nopealla aikataululla voidaan pitää molempien osapuolten vahvaa sitoutumista toimitussuunnitelmaan, oikeita henkilövalintoja oikeisiin rooleihin ja Trimblen valmiita sovelluksia”, päättää Mickelsson.
