Miten hallita omaisuutta, kun siitä noin 80 % sijaitsee piilossa katseilta, syvällä maan uumenissa kulkevissa vesihuoltoverkostoissa? Kuopion Vesi Oy:n omaisuudenhallinnassa on keskitytty viime vuodet datan ja erillisten lisätietojen hyödyntämismahdollisuuksiin, jotta mittavan omaisuuserän hallintaa saadaan tehostettua.
Kuopion Veden toiminta-alueella talous- ja jätevesiverkostojen pituus on yhteensä noin 2 000 km. Kehitysinsinööri Ossi Kansala kertoo, että vesihuoltoalan vuosi vuodelta kasvavia omaisuudenhallinnan haasteita ei pystytä tulevaisuudessa hallitsemaan ainoastaan lyhyen tähtäimen kunnossapito- ja saneeraussuunnitelmilla. Haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan pidemmän aikavälin kokonaisnäkemystä ja nykyistä parempaa tiedonhallintaa.
Raportoinnilla analyyseja vesihuoltoverkoston tilasta
Kuopiossa alettiin miettiä, kuinka ongelman voisi ratkaista: suurin osa omaisuudesta on maan alla ja erityisesti talousvesiverkoston kunnon tietää varmasti vasta putkirikon sattuessa tai saneerauksen yhteydessä. Kuopion Vedellä tätä vesihuollon omaisuudenhallinnan haastetta lähdettiin ratkomaan hyödyntämällä Trimblen verkkotietojärjestelmään tallennettua tietoa nykyistä paremmin.
“Keskeistä on tietojen järjestelmällinen ja laaja kerääminen sekä tehtyjen toimenpiteiden systemaattinen dokumentointi. Näin voidaan tuottaa laajoja analyyseja muun muassa vesihuoltoverkoston tilasta”, Kansala sanoo.
Kuopiossa on tuotettu toiminnanohjausjärjestelmästä säännöllisesti raportteja, ja tästä heräsi ajatus omaisuudenhallinnan raportoinnista ja tiedon visualisoinnista verkkotietojärjestelmän avulla.
“Rupesimme testailemaan, miten raportointi voisi toimia ja pyysimme esimerkkejä muun muassa sähköverkkopuolelta, jossa myös toteutetaan omaisuudenhallintaa Trimblen verkkotietojärjestelmällä”, Ossi Kansala kertoo.
Testit onnistuivat ja nyt koko verkkoaineistosta voidaan tuottaa raportteja. Myös tiedon visualisointiin on panostettu valtavasti, mikä helpottaa tiedolla johtamista, auttaa muodostamaan kokonaiskuvan ja selkeyttää viestintää. Visualisointi alkaa jo olla hyvällä mallilla.
“Tutkimme, miten tietoa saisi vielä vähän paremmin hahmoteltua. Onnistunut tiedon visualisointi ei jätä tulkinnanvaraa eikä sen pohjalta tarvitse tehdä olettamuksia”, Kansala kertoo.
Kuopion Veden asiakastietojärjestelmästä päivitetään tietoa säännöllisesti verkkotietojärjestelmän puolelle, koska raporttien tuottaminen on todettu sitä kautta helpommaksi. Tiedonsiirto verkkotietojärjestelmän käyttöpaikoille tapahtuu rajapinnan kautta, josta kulkevat asiakastiedot, käyttöpaikkojen tiedot ja esimerkiksi vesimittarien asennusmäärät.
“Raporteista näkee yhdeltä sivulta, minkä verran meillä on mitäkin vesimittaria. Saamme näkyville päiväkohtaiset mittarien asennus- ja vaihtomäärät”, Ossi Kansala kuvailee.
“Jonkin verran olemme tehneet yhteistyötä Trimblen kanssa esimerkiksi tiedonsiirrossa. Sieltä on tullut hyviä vinkkejä siitä, miten ja mitä kaikkea kannattaa siirtää. Olemme aika matalallakin kynnyksellä olleet yhteydessä ja Trimblestä on meidän toiveisiin vastattu”, Kansala kertoo.
Kuopion Veden verkkotietojärjestelmä on pilvipalvelussa, josta raportointiin tarvittavat tiedot haetaan kerran viikossa.
“Siinä ajassa ei tapahdu kauheasti muutoksia, joten voi sanoa, että meillä on käytännössä lähes reaaliaikainen raportointi”, Ossi Kansala kertoo.
Kuopion Veden raporteissa näkyy verkko-omaisuuden jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvo. Talous- ja jätevesi on eroteltu ja jaoteltu materiaaliryhmittäin. Myös saneerausvelka on laskettu eri verkkojen välille materiaaliryhmittäin. Raportteihin on yhdistetty aluejaottelu kaupunkialueen ja haja-asutusalueen välille. Näin päästään näkemään kaupunginosakohtaisesti verkko-omaisuuden pituus kilometreissä sekä arvo. Voidaan esimerkiksi hakea tietoa siitä, onko kaupungin keskustassa saneerausvelkaa ja minkä ikäistä putkea siellä on.
“Teimme putkiluokitusprojektin, jonka tulokset tallennettiin verkkotietojärjestelmään”, Kansala kertoo.
Putkiluokitusprojektin aikana luotiin kriteerejä, joiden perusteella verkosto jaotellaan kriittisyyden ja kunnon näkökulmista. Verkostolle tehtiin kriittisyysluokitus ja ikään perustuva kuntoluokitus – niin sanottu oletettu kunto. Kriittisyysluokituksen avulla päästään näkemään, minkä verran kriittiseksi määriteltyä verkostoa on olemassa. Sitä mukaa kun kunnossapitotietoja tallennetaan verkkotietojärjestelmään, päästään myös näkemään, missä kunnossa kriittiseksi määritelty verkosto on.
Ossi Kansala painottaa mittaustiedon ja dokumentoinnin riittävää laatua – se on kaiken A ja O, jotta päästään tuottamaan laajoja analyyseja vesihuoltoverkoston tilasta. Olennaisimmat asiat ovat putken sijainti, asennusvuosi, halkaisija ja materiaali. Kansala kertoo, että raportteihin on tehty seurantasivu, josta näkyy, minkä verran kyseisiä tietoja puuttuu. Kuopiossa löytyy kuntaliitoksen jäljiltä liitoskuntien tiedoissa jonkin verran puutteita esimerkiksi tarkemittaustiedoissa. Puuttuvan tiedon selvittämiseksi tehdään koko ajan työtä etsimällä tietoja vanhoista kartoista ja suunnitelmista.
Ossi Kansala kertoo, että heillä on vielä omaisuudenhallintaan ja verkkotiedon hyödyntämiseen liittyviä tavoitteita. Etäluettavien mittarien asentaminen yleistyy Kuopiossa, ja siksi verkkotietojärjestelmään siirrettävien asiakastietojen laajempi hyödyntäminen on tullut ajankohtaiseksi.
“Verkkotietojärjestelmästä saa esimerkiksi kartalle näkymään paremmin ne käyttöpaikat, joissa meillä on etäluettavia mittareita”, Kansala kuvailee.
Toisena tavoitteena on verkkotietojärjestelmän ja toiminnanohjausjärjestelmän yhdistäminen esimerkiksi rakentamisen kustannusten osalta alueittain. Näin rakentamis- ja kunnossapitohankkeista saataisiin paremmin kustannustietoja. Toiveena on selvittää, mitä minkäkin kokoisen putken saneeraus maksaa esimerkiksi kaupungin keskustassa verrattuna haja-asutusalueeseen. Tällä tavoin jälleenhankinta-arvoa saataisiin tarkennettua.
