Päivitetty: maaliskuu, 28, 2023
Kirjoitin tämän blogin muutama vuosi sitten Kuntapilotti-hankkeen yhteydessä. Silloin testattiin ajatusta valtakunnallisen kaavatietovarannon luomisesta ja millä tavalla kuntien asemakaavatiedot saataisiin digitaaliseen muotoon ja osaksi yhtä yhteistä järjestelmää.
Pilotin jälkeen vedettiin hiukan henkeä ja toteutusmalli mietittiin jokseenkin eri tavalla. Tällä hetkellä on käynnissä Ryhti-hanke ja sen tuloksena toteutetaan uusi rakennetun ympäristön tietojärjestelmä RYTJ. Tietosisältö kattaa niin maankäytön suunnitelmat kuin erilaiset lupapäätöksetkin.
Asemakaavoille tullaan määrittämään kansallinen tietomalli, joka luo mahdollisuuden kaavatietojen jakamiseen ja tiedonsiirtoon eri järjestelmien välillä. Mitä tämä tarkoittaa ohjelmistokehittämisen näkökulmasta ja miten uusia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää kunnissa?
Kaavatietomallin avulla hallitaan sekä kaavamääräysten geometria että varsinaiset määräykset selityksineen. Tällä hetkellä lopulliset mallit ovat vielä määrittelytyön alla, ja lopulliset kuvaukset ovat tulossa kevään mittaan. Käynnissä olevassa KAATIO-hankkeessa luodaan kuntiin kyvykkyys tuottaa asema- ja yleiskaavaa Ryhti-hankkeen valtakunnallisen tietomallin mukaisena. Hankkeessa kehitetään työkalut kuntien käyttämiin ohjelmistoihin yhteistyössä ohjelmistotoimittajien kanssa. Kaavoituksen tietomallia koeajetaan käytäntöön kuntien todellisissa kaavoitushankkeissa.
Lähtötilanne asemakaavoja tuottavissa kunnissa on hyvin erilainen. Joissakin kunnissa kaavojen tallennusmuoto on paperidokumentti, ja joissakin tietojen digitalisoiminen on jo viety hyvin pitkälle.
Kaavan kohteet kuntajärjestelmissä
Jotta tietoja voitaisiin tuottaa tietomallin muotoon, tarvitaan sitä tukeva ohjelmisto. Kaavatietoja luodaan ja käsitellään hyvin monilla eri ohjelmistoilla ja täysimääräisten hyötyjen saaminen mallipohjaisuudesta vaatii että käytettävät ohjelmistot osaavat lukea ja kirjoittaa tietoja mallimuodossa. Ohjelmistojen sisäinen tapa tallentaa tietoja on erilainen jokaisessa järjestelmässä, eikä sitä ole välttämättä tarpeen merkittävästi muuttaa. Oleellista on, että ohjelmisto hallitsee tietomallin mukaiset kohteet ja käsitteet. Kun perustiedot on tallennettu kunnan paikkatietojärjestelmän käyttämään omaan tietomalliin loogisina kohteina, voidaan helposti muuntaa tietorakenne vastaamaan sovittua yhteistä tietomallia, ja jakaa kaavatietoja muiden sidosryhmien käytettäväksi automaattisesti rajapintoja hyödyntäen.
Ajantasakaavasta paljon hyötyä
Osa kunnista on jo pitkään kerännyt digitalisoituja ajantasakaavatietoja ja monessa kunnassa sähköiset kaavatiedot kattavat koko kaavoitushistorian muodostaen ns. ajantasa-asemakaavan. Kunnan omista tarpeista lähtien yhdyskuntarakentamista ohjaava asemakaava-aineisto on tuotu tehokkaaseen hyötykäyttöön ja kaikkien osapuolien helposti saataville. Kaavatieto kiinnostaa kansalaisia ja maanomistajia ja ajantasakaava voidaan laittaa saataville kunnan karttapalveluun. Mitä tähän saa rakentaa, vai onko alue varattu virkistyskäyttöön? Sähköiset asiointipalvelut hyödyntävät kaavatietoa, esimerkiksi lupapalvelut ja tonttien hakupalvelut. Tietoa tarvitaan myös lukuisissa kunnan sisäisissä prosesseissa. Digitaalinen tieto helpottaa tiedon saatavuutta ja mahdollistaa kaavatietojen yhdistämisen muihin tietoihin. Esimerkiksi kiinteistönmuodostuksen toimenpiteet ja rakentamisen päätökset voidaan rikastaa asemakaavatiedoilla.
Mallintaminen luo mahdollisuuksia
Samalla kun yhteistä tietomallia luodaan, olisi mahdollista miettiä myös asemakaavojen visuaalista ulkoasua. Monet kaavamerkinnät perustuvat kynäaikakauden piirtelyyn, mikä osaltaan on hankaloittamassa tietojen digitaalista yhteiskäyttöä. Jokainen ohjelmisto käsittelee kohteiden kuvautumista omalla tavallaan, ja tietomallista huolimatta visuaalinen asu todennäköisesti poikkeaa. Esimerkiksi puiston pitsiviiva kertoo ulkoasullaan visuaalisesti määräyksen sisällöstä, mutta mallinnetussa tiedossa määräys liittyy puiston alueeseen. Voidaan miettiä onko pitsiviivan piirtäminen ohjelmistoissa enää tarpeen, kun tavoite ei enää ole korvata kynää ja paperia. No, tästäkin asiasta varmasti käydään keskustelua vielä hankkeen aikana.
Kaavatiedot osaksi kaupunkimallia
Tänä päivänä myös kolmiulotteisuus on tärkeää kaavatietojen tarkastelussa. Esimerkiksi asemakaavasuunnitelmia ja niiden vaikutusta kaupunkinäkymiin voidaan arvioida kolmiulotteisesti ennen rakentamistoimia. Vaikka kaavamerkintöjä ei yleensä mallinneta kolmiulotteisina, on kuitenkin tärkeää pystyä kytkemään kaavatiedot osaksi kolmiulotteista digitaalista kaupunkimallia, jossa yhdistyy kaikki oleellinen perustieto kunnan infrastruktuurista, rakenteista ja ihmisistä. Aivan tuoreena mausteena mahdollistettiin 3D-kiinteistönmuodostus, mitä varten asemakaavasta pitää pystyä johtamaan käyttötarkoitus eri korkeusasemiin sekä rakennusoikeuden määrä eri käyttötarkoituksille.
