Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Miten tämä liittyy omaisuudenhallintaan? Eksyinkö aiheesta? Mielestäni en.
Vesihuoltotoimintaa on ollut maassamme jo pitkään ennen itsenäisyyden alkua. Useammalla vesihuoltoyhtiöllä on tästä todisteena vieläkin käytössään 1800-luvulla rakennettuja linjoja. Itse asiassa suurin osa verkostosta ja merkittävä osa vesihuollon hallittavasta omaisuudesta alkaa olla melko iäkästä - 40 vuotta vanhaa tai vanhempaa.
"Vanhat johtokartat ovat toinen toistaan hienompia taideteoksia, joita nykyään löytyy kehystettyinä vesilaitosten seiniltä."
Johtokartalla on ollut merkittävä rooli verkostoon liittyvän tiedon siirtymisessä sukupolvelta toiselle. Vanhat johtokartat ovat toinen toistaan hienompia taideteoksia, joita nykyään löytyy kehystettyinä vesilaitosten seiniltä. Aikanaan johtokartan ulkoasu on vaikuttanut ratkaisevasti siihen, mitä tietoa nykypäivänä on käytettävissä omaisuudenhallinnan tarpeisiin ja kuinka kattavasti. Vastaan tulee tapauksia, joissa esim. tieto asennusvuodesta on jätetty pois turhana tilaa viemästä. Vanhemmista vesijohdoista puolestaan puuttuu yleisesti korkeustiedot, koska näille ei ole nähty tarvetta. Osa tiedoista on saatettu jättää dokumentoimatta, koska kyseessä on ollut “aikakauden standardi”. Nyt 40 vuoden päästä, standardit ovat muuttuneet eikä olekaan enää selvää, mitä maahan on laitettu.
Kuva: Hämeenlinnan Itäisen osan vesijohtokartta vuodelta 1910. (Manner 1910) Vinttikaivosta vesiyhtiöön, Petri Juuti & Riikka Rajala.
1970-luvulla hyödynnettiin reikäkortteja suoritettaessa vesijohtoverkoston laskentaa. Ensimmäiset verkkotietojärjestelmät otettiin käyttöön verkkoyhtiöissä 1980-luvulla. Tämän jälkeen järjestelmät, toimintatavat sekä vesihuoltoyhtiöiden tarpeet ovat kehittyneet kiihtyvää vauhtia.
"Nykyaikaiset laitteet ja järjestelmät ovat tehneet tiedon keräämisestä ja tallentamisesta ennennäkemättömän helppoa ja tarkkaa."
Johtokartta on muuttanut muotoaan - paperista, muoveilta ja mikrofilmeiltä on siirrytty tietojärjestelmiin, älypuhelimiin ja tabletteihin. Hienoihin laitteisiin ja järjestelmiinkin voidaan tallentaa vain se tieto, mikä on aiemmin koettu dokumentoinnin arvoiseksi. Vanhat johtokartat ja niiden mahdolliset puutteet vaikuttavat usein tekemiseen myös tänään. On siis hyvä pitää mielessä, että se, mitä me dokumentoimme tänään, on pohja tulevien sukupolvien omaisuudenhallinnalle.
Nykyaikaiset laitteet ja järjestelmät ovat tehneet tiedon keräämisestä ja tallentamisesta ennennäkemättömän helppoa ja tarkkaa. Mutta kuinka on käynyt asenteille ja vanhoille toimintatavoille? Ovatko “näin on tehty aina ennenkin” -asenteet vielä voimissaan vai ovatko toimintatavat muuttuneet teknologian kehityksen mukana?
Historialla on merkitystä - ja siitä pitää olla ylpeä. Kannustan kuitenkin jokaista teistä pohtimaan oman organisaationne asenteita ja toimintamalleja. Kuinka paljon asioita tehdään tietyllä tavalla vain siksi, että “ei ole ollut tapana” tai “näin on tehty aina ennenkin”? Voisimmeko tehdä tänään jotain toisin, jotta omaisuudenhallinta olisi tulevaisuudessa helpompaa kuin nyt?
