Hyvällä verkko-omaisuuden hallinnalla saavutetaan hyviä asioita: korkealaatuiset, kustannustehokkaasti tuotetut, toiminta-varmat vesihuoltopalvelut. Nämä löytyvät myös monen vesihuoltoyhtiön strategiasta. Omaisuudenhallinnan kulmakiven muodostavat riittävät ja totuudenmukaiset tiedot hallittavasta omaisuudesta. Tämä pätee myös vesihuollossa.
Saavuttaakseen korkealaatuiset ja toimintavarmat vesihuoltopalvelut, tulee vesihuoltoyhtiöllä olla kattavat tiedot niin vesi- ja viemäriverkostostaan kuin niiden kunnostakin. Mitä tietoja verkostosta sitten tarvitaan? Pureudutaan tähän hieman tarkemmin. Investointipäätösten tukena hyödynnetään usein ainakin ominaisuustietoa (asennusvuosi, halkaisija, materiaali), kuntotietoa verkostosta, vikahistoriaa (esimerkiksi havaitut vuodot ja tukokset), valokuvia, tietoa uudisrakennus- ja saneerauskustannuksista.
"Mitä tarkempaa tietoa löytyy, sitä parempia päätöksiä sen pohjalta voidaan tehdä"
Tietoa kertyy joka päivä vesihuoltoyhtiön päivittäisen toiminnan yhteydessä. Valitettavasti pelkkä tieto ei kuitenkaan vielä tee autuaaksi. Nykyään tiedot löytyvät usein eri järjestelmistä, Excel-tiedostoista, osittain vielä paperikartoilta - puhumattakaan henkilöstön mittaamattoman arvokkaasta ns. hiljaisesta tiedosta. Tietojen hyödyntäminen päätöksenteon tukena edellyttää, että tiedot on kerätty yhteen ja esitetty ymmärrettävässä muodossa. Lisäksi tietojen tulee olla helposti kaikkien niitä tarvitsevien henkilöiden saatavilla - tietoturvaa unohtamatta.
Tiedonhallintaan liittyy organisaatioissa erilaisia haasteita. Pienemmissä vesihuoltoyhtiöissä hiljaisen tiedon osuus on monesti merkittävämpi kuin suuremmissa organisaatioissa. Suuremmissa organisaatioissa tiedot saattavat olla hajallaan. Kummassakaan tapauksessa tiedot eivät ole optimaalisella tavalla hyödynnettävissä päätöksenteossa.
Mitä tarkempaa tietoa löytyy, sitä parempia päätöksiä sen pohjalta voidaan tehdä. Tiedon kattavuuden ja saatavuuden lisäksi kokonaisuuteen vaikuttaa myös tiedon laatu, johon perehdytään tulevien blogikirjoitusten yhteydessä. Seuraavaa blogikirjoitusta odotellessa voi miettiä tilannetta omassa organisaatiossaan: mitä tietoa teillä hyödynnetään päätöksenteon tukena? Onko käytettävissäsi riittävät tiedot, jotta tiedät, mihin saneerauksiin varatut eurot kannattaa käyttää?
