Trimblen uusiin toimitiloihin liittyvän sähköverkon suunnittelussa on otettu huomioon paitsi alueen yritysten energiantarve myös sähkönkäytön tulevaisuus ja kestävän kehityksen tavoitteet. Verkon suunnittelusta vastasi Caruna, joka käyttää Trimble NIS -verkkotietojärjestelmää ja pohtii aktiivisesti sähkönjakeluyhtiöiden roolia energiatavoitteiden saavuttamisessa. Urakan toteutuksesta vastaa Eltel Networks Oy.
Trimblen toimitilojen ja koko OOPS-kampuksen suunnittelussa on alusta lähtien otettu huomioon kansainvälisen BREEAM-luokituksen vaatimukset. Kiinteistöön on tulossa aurinkopaneelit ja kolmisenkymmentä sähköautojen latauspaikkaa, ja niihin on varauduttu sähköverkkoa suunniteltaessa.
Caruna edistää teknologisia ja digitaalisia ratkaisuja, joilla mahdollistetaan yritysten ilmastoteot
Meillä on pohdittu paljon jakeluverkkoyhtiön roolia tänä päivänä, ja tunnemme olevamme ison muutoksen keskiössä, sanoo Carunan kehitys- ja innovaatiojohtaja ja kehitysyksikön vetäjä Elina Lehtomäki. Vastuullisena yrityksenä tehtävämme on mahdollistaa ilmastoteot, jotka tapahtuvat suurelta osin jakeluverkon päällä, ja edistää niihin liittyviä teknologisia ratkaisuja ja digitaalisiapalveluja sekä rakentaa infraa kustannustehokkaasti. Toimitalo aurinkopaneeleineen ja sähköautojen latauspisteineen on hyvä esimerkki, mutta toisaalta hiilineutraaliustavoite edellyttää merkittävää sähköistymistä ja muutoksia teollisuuden prosesseissa. Tulevaisuudessa energian saanti ja käyttö monimuotoistuvat ja tehovaihtelua tulee lisää.
Pyrimme vastuulliseen toimintaan aktiivisesti ja monen eri teeman kautta, joista yksi on kestävä sähkönjakelu, Lehtomäki jatkaa. Nyt rakennettavan infran pitää toimia 50–60 vuotta tästä eteenpäin ja soveltua ennakoitavissa oleviin muutoksiin, jottei koko järjestelmää tarvitse rakentaa 10 vuoden kuluttua uusiksi. On tärkeää ottaa huomioon paikalliset eroavaisuudet: sähkön tarve vähenee hiljenevillä seuduilla mutta kasvaa kasvukeskuksissa, jollainen Espoon Leppävaarakin on.
Perinteinen T&K on tässä kriittistä, koska komponentteja ja rakentamisen ratkaisuja pitää kehittää, Lehtomäki sanoo. Verkkoyhtiöiden työkalupakista löytyvät ilmajohdot, kaapelit ja automatiikka, ja akut tulevat olemaan yksi keskeinen ratkaisu, jolla tasataan tehovaihtelua. Entistä älykkäämpi verkko pitää kuitenkin toteuttaa kustannustehokkaasti; ei aina paksummalla vaan entistä fiksummalla kaapelilla. Tässä kuvioon astuvat mukaan data ja järjestelmien kyvykkyys, joihin Trimblenkin toiminta liittyy. Hiilijalanjälkeä voi pienentää myös digitaalisilla ratkaisuilla, kenttäkäyntejä vähentämällä ja fiksulla logistiikalla. Asiakkaiden ilmastotekojen mahdollistamiseksi on kehitetty Virtane.fi-palvelu, jossa osataan dataan perustuen neuvoa, millaiset ratkaisut palvelevat mitäkin tarvetta. Asiakastutkimusten mukaan sekä fyysinen että taloudellinen turvallisuudentunne on tärkeää myös energia-asioissa.
Caruna työllistää Suomessa yli 1 000 ihmistä ja pitää työllisyyttä, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tärkeinä asioina. Henkilöstö on yrityksen suurin voimavara, jota voi vaalia motivoivalla ja turvallisella toimitalolla, jossa on hyvä valaistus, ilmanvaihto, ergonomia ja työkalut. Lisäksi henkilöstö arvostaa kestäviä ja ilmastoteot vaivattomasti mahdollistavia ratkaisuja, kuten sähköautojen latauspisteitä. Kun etätyö yleistyy, toimitiloja joudutaan ehkä käyttämään entistä monipuolisemmin. En usko, että toimistot kuitenkaan jäävät tyhjilleen, koska ihmisillä on iso tarve jakaa työkokemuksia kollegojensa kanssa, Lehtomäki sanoo.
Liittymien tehot kasvavat, mutta niin kasvaa energiatehokkuuskin
Hatsinanpuiston alueelle on tulossa lisää rakennuksia ja monta eri toimijaa, kuten Raide-Jokeri, joten urakka jatkuu vielä, kertoo Carunan suunnitteleman sähköverkon rakentamisesta vastaavan Eltel Networksin edustaja Petri Laaksonen. Hatsinanpuistoon on asennettu viitisen muuntamoa, ja kaapelireitti kulkee junaratojen välissä. Lisäksi kaapelireitityksiin vaikutti muun muassa Leppävaaran keskustan ja Vermon kautta Isoon Huopalahteen kulkeva Monikonpuro, jonka uomaa on jouduttu rakennustöiden vuoksi siirtämään.
Toteutuksen kannalta kyseessä on suhteellisen helppo ja kompakti noin 6 hehtaarin alue, joka pysyy hyvin hanskassa. Suurimmat haasteet liittyvät ison työmaan aikataulutukseen. Ensin on jaksotettu keskijänniteliittymä Trimblen rakennusta varten ja samalla muuntamo ”hevosenkenkään”, sen jälkeen pienjännitepuolen noin 0,5 kilometrin syöttö muuntamolta autopaikoille. Alueelle on tulossa vielä 3 erillistä muuntamoa, Laaksonen kertoo.
Kun aluetta ruvettiin kartoittamaan, tavoitteena oli tehdä mahdollisimman moni kaapeli- ja putkivaraus yhdellä kertaa, kertoo Carunan projektipäällikkö Kimmo Suihkonen. Hankkeen alkuvaiheessa sähköntarve arvioidaan rakennusmassan ja kaavan mukaisen kerrosneliömäärän mukaan ottaen huomioon esimerkiksi isot pysäköintialueet ja sähköautojen latauspaikat. Tieto aurinkopaneeleista tulee kiinteistön sähkösuunnittelun kautta, ja sähkönjakeluverkko mitoitetaan liittymien vaatiman tehon mukaan.
Käytännössä prosessi menee niin, että Trimble NIS -järjestelmään perustetaan projekti ja luodaan alustava suunnitelma toteutuksesta, Suihkonen jatkaa. Isommissa hankkeissa tehdään jonkin verran esisuunnittelua. Perustettu projekti ja työtilaus menevät urakoitsijalle, ja seuraava suunnitteluvaihe alkaa, kun Carunalta on saatu sähköinen hyväksyntä. Maastosuunnittelu, sijoitussuunnittelu ja luvitukset ovat urakoitsijan vastuulla.
Sähköverkon suunnittelussa kustannuslaskenta tulee esimerkiksi kaapeleiden, muuntamoiden ja ja jakokaappien määrien perusteella Trimble NIS:stä, kertoo Carunan Trimble NIS -palvelupäällikkö Vesa Pajuoja.
Suunnittelun aikana pidetään yhteyttä puolin ja toisin, päivitetään tietoja ja jalostetaan suunnitelmaa, Suihkonen kertoo. Caruna ja Eltel työstävät koko ajan yhteistä suunnitelmaa verkkotietojärjestelmässä. Prosessi on periaatteessa hyvin yksinkertainen, mutta se vaatii kommunikaatiota reittimuutosten ja aikataulutusten osalta. On sovittava, mihin pääsee missäkin vaiheessa asentamaan, eli on seurattava esimerkiksi toimistorakennuksen putkitusten ja sisätilojen valmiusasteita kiinteistömuuntamon ja sen sähköliittymän asentamiseksi. Päähyväksyntäpisteet näkyvät työnkulussa ja aikataulutukset osapuolten omissa järjestelmissä. Trimble NIS:ssä näkyvät rakennetun verkon uusien osien käyttöönotot.
Kiinteistön sisäverkon suunnittelussa otetaan huomioon maksimitehovaatimus eli kuinka paljon tietokoneita ja muita laitteita tiloihin on tulossa, Laaksonen sanoo. Tämä vaikuttaa kaapelien paksuuteen ja suojausten laatuun. Päätavoite on varmistaa, että sähköä on riittävästi saatavilla, ja jos tehon tarve myöhemmin kasvaa, tulevaisuuden varaukset pyritään ottamaan huomioon rinnakkaisilla syöttökaapeleilla.
Viime aikoina liittymien tehot ovat kasvaneet ennen kaikkea sähköautovalmiuden vuoksi, mutta vuosien saatossa huipputeho ei ole merkittävästi muuttunut, kun samaan aikaan laitteista ja sovelluksista kehitetään entistä energiatehokkaampia, Suihkonen sanoo. Toimitilat rakennetaan nykyisin torneihin, ei enää 2–3 kerrokseen niin kuin aikaisemmin. Työvälineiden lisäksi sähköntarpeeseen vaikuttavat ilmastointi, lämmitys ja valaistus. Muuntajissa on kyllä pelivaraa tehontarpeen mukaan, ja moni yritys satsaa nykyään omaan varavoimajärjestelmään. Trimblen toimitilojen kiinteistössä on hyvät yhteydet, ja virtaa riittää varmasti sähköautojen lataukseen.
Trimblen työkalut sopivat sähköverkon suunnitteluun uuden ajan ympäristöissä
Elina Lehtomäki kertoo, että Caruna panostaa vahvasti prosessiensa ja erityisesti sähköverkon kehittämisen digitalisointiin, ja Trimblen työkaluilla sekä luontevasti sujuvalla yhteistyöllä on tässä merkittävä rooli. Juuri nyt korostuu Trimble Network Optimizer, ja meillä on menossa huikean hieno konepohjaisen sähköverkon suunnittelun projekti, mihin kukaan muu alalla ei tietääkseni panosta, Lehtomäki kertoo. Toinen merkittävä kehitysaskel on kenttätyön digitalisoiminen, jotta päästään eroon ”punakynäversioista” ja niihin liittyvistä riskeistä, sekä sopimusten hallinta. Meillä on koko ajan käytettävissä ajantasaisin tieto, mutta haluamme vielä lisää ennustettavuutta. Nykystatus ei enää riitä, vaan meidän pitää tietää, mikä on tilanne kuukausien tai vuosien päästä. Sähköntarve pitää pystyä mallintamaan historiadatan ja koneälyn avulla.
Caruna haluaa myös tehdä pientuotantolaitosten liittymisen sähköverkkoon eli hajautetun sähköntuotannon mahdollisimman helpoksi. Pohdimme innovaatiotiimissä, voisiko energiavarasto olla asiakkaan puolella ja voisimmeko alalla yhdessä miettiä ratkaisuja tehontasaukseen ja kysyntäjoustoon, neuvoa ja yhdistää palveluntarjoajia ja käynnistää pilottiprojekteja kuntien ja yritysten kanssa. Toistaiseksi energiavarastoista on paljon puhetta mutta vähän tekoja, joten olisi tärkeää saada pohdintojen tueksi käytännön kokemuksia, Lehtomäki sanoo.
Uutinen on julkaistu alunperin Trillon projektisivustolla tammikuussa 2021
