Mittaus ja dokumentointi ovat keskeisiä työvaiheita vesihuoltoverkostoja koskevien tietojen keräämisessä. Julkaistun Vesihuoltoverkoston mittaus ja dokumentointi -ohjeen tavoitteena on parantaa vesihuoltoverkostoja koskevan kansallisen ohjeistuksen kattavuutta ja auttaa vesihuoltolaitoksia kohti systemaattista verkkotiedon hallintaa. Laadittu ohje sisältää kuvauksen vesihuoltoverkostoja koskevista tiedoista, niiden merkityksestä ja keruusta. Ohjeessa käydään läpi
tiedonhallinnan haasteita verkoston elinkaaren eri vaiheissa ja annetaan esimerkkejä vesihuoltolaitoksen tiedonhallinnan ohjeistuksen laatimiseksi.
Vesihuoltoverkostot ovat hyvin pitkäikäistä infraa. Elinkaaren eri vaiheissa syntyy tietoa, jota voidaan hyödyntää osana pitkäjänteistä omaisuudenhallintaa. Alkuvaiheessa, rakentamisen yhteydessä omaisuudenhallinnassa painottuvat eri asiat kuin myöhemmin, teknisen käyttöiän loppupuolella. Elinkaaren alkupuolella sekä käytön aikana syntyy tietoa, jota hyödynnetään vuosikymmeniä myöhemmin, esimerkiksi päätettäessä saneerattavista kohteista. Jatkon kannalta on tärkeää, että tietoja verkoston kunnosta kerätään monipuolisesti aina kun siihen on mahdollisuus. Lisäksi on huomioitava, että tällä hetkellä kerättävä tieto palvelee tulevaisuuden tarpeita.
Verkosto-omaisuuden hallinnan parantaminen on nostettu esiin myös huhtikuussa julkaistussa Kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelmassa. Siellä esitetään yhtenä kehityskohteena systemaattisen omaisuudenhallinnan suunnitelman laatimista vesihuoltolaitoksille sekä yleisesti digitaalisuuden edistämistä ja digitaalisten tietojen hyödyntämistä vesihuoltoalalla.
Tiedonhallinta kattaa elinkaaren vaiheet
Tietoa syntyy ja tietoa käytetään jatkuvasti vesihuoltolaitoksen päivittäisessä toiminnassa. Tiedonhallinnan yhtenä tavoitteena on tarjota tiedon käyttäjälle olennainen tieto oikeassa muodossa. Vesihuoltolaitoksen tiedonhallinta on kokonaisuus, joka kattaa elinkaaren eri vaiheet suunnittelusta aina saneeraukseen ja käytöstä poistoon.
Ohjeessa elinkaari on jaettu seuraaviin vaiheisiin: suunnittelu, rakentaminen, käyttö ja kunnossapito sekä kuntotutkimukset. Rakentaminen käsittää sekä uudisrakentamisen että saneerausrakentamisen. Eri vaiheissa syntyvät tiedot kerryttävät tietovarastoa, jota voidaan hyödyntää verkostoomaisuuden hallintaan esimerkiksi ennakoivien toimenpiteiden sekä investointien suunnittelussa.
Tietovaraston kartuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja järjestelmällistä tiedon dokumentointia verkoston elinkaaren aikana. Suunnitteluvaiheessa syntyy merkittävä määrä tietoa mm. pohjarakennustapaan, maaperään ja erityisrakenteiden detaljeihin liittyen. Näillä tiedoilla voi olla myöhemmin huomattava merkitys esimerkiksi ennakoivan kunnossapidon näkökulmasta, kun havaitaan, että jokin ratkaisu altistaa putken normaalia kovemmalle rasitukselle, mikä näyttäytyy putken ennenaikaisena rikkoutumisena. Tietoja analysoimalla voidaan ennustaa verkoston kohteiden kuntoa ja ennakoida kunnossapitotarvetta. Rakentamisen yhteydessä tarkentuu kohteen lopullinen sijainti sekä käytettyjen komponenttien perustiedot (esimerkiksi materiaali). Vesihuoltoverkostot sijaitsevat pääosin maan alla, joten tiedon kerääminen jälkikäteen on haastavaa. Tästä syystä erityisesti verkostoa koskevien tietojen keruuseen ja järjestelmälliseen dokumentointiin kannattaakin panostaa jo suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa.
Verkoston elinkaaren aikana tehtävät kunnossapitotoimenpiteet ja käytön aikaiset havainnot verkoston toimivuudesta tai toimimattomuudesta on myös tärkeää kirjata ylös. Ne antavat tietoa yksittäisten kohteiden kunnosta ja mahdollistavat tietojen myöhemmän yhdistelyn ja analysoinnin. Kunnossapitotiedot toimivat osaltaan syötteenä tulevien kunnossapitotoimien suunnittelulle, kuntotutkimuksille ja saneerauspäätöksille.
Laadukas tietosisältö on pitkälti kiinni siitä, mitä tietoja kerätään sekä miten ne dokumentoidaan osana päivittäistä toimintaa. Yhtenäiset ja järjestelmälliset dokumentointikäytännöt vesihuoltolaitoksella mahdollistavat tietojen tehokkaan hyödyntämisen verkoston koko elinkaaren
aikana. Jokaisella vesihuoltolaitoksella tulisikin olla oma tiedonhallinnan ohjeistus, jossa on kuvattu vesihuoltolaitoksen tiedonhallinta ja tätä tukevat prosessit. Käytännön tasolla ohjeistuksessa kerrotaan, mitä tietoja kyseisellä vesihuoltolaitoksella kerätään, kuinka verkostoon liittyvää tietoa dokumentoidaan ja ylläpidetään elinkaaren eri vaiheessa. Tiedonhallinnan ohjeistus tukee verkkotietojen ylläpidosta vastaavia henkilöitä ja samalla varmistetaan, että tiedot siirtyvät elinkaaren eri vaiheiden välillä. Lisäksi ohjeistus auttaa tulkitsemaan tallennettuja tietoja oikein.
Vesihuoltoverkoston mittaus ja dokumentointi -ohjeessa on esitetty keskeisimmät verkkotiedot sekä annettu esimerkkejä vesihuoltolaitoksen oman tiedonhallinnan ohjeistuksen laatimiseksi.
Ohjeen linkittyminen digistrategiaan
Laadukas verkkotieto luo pohjan myös vesihuoltolaitoksen toiminnan laajemmalle kehittämiselle. VVY:n julkaisemassa Vesihuoltolaitosten digistrategia -raportissa (Ikäheimo ja Metsävuo 2020) on esitetty, kuinka vesihuoltolaitos voi hyödyntää digitalisaatiota toimintansa kehittämisessä. Raportti on jaettu kuuteen eri teemaan ja kuvattu strategisen portaikon avulla, kuinka eri teemoissa voi eri tasoilla edetä. Verkoston tarkemittaus ja dokumentointi kytkeytyy raportissa etenkin omaisuudenhallinnan ja tiedonhallinnan teemoihin. Raportissa on omaisuudenhallinnan teemassa katsottu omaisuutta koskevien perustietojen keruu omaisuudenhallinnan portaikon tasolla 1 tapahtuvaksi perustavanlaatuiseksi toimeksi.
Perustietojen tarkkuustasosta päättäminen on jätetty vesihuoltolaitokselle ja siitä todetaan, että tarkkuustason tulee olla sellainen, että tietojen päivittäminen ja pitäminen ajan tasalla on mahdollista. Vesihuoltoverkoston mittaus ja dokumentointi -ohjeessa kuvattu tiedonkeruu on nimenomaan verkoston perustietojen keruuta.
Ohjeessa on myös annettu suosituksia dokumentoitaviksi asioiksi. Kerättäviä tietoja ovat esimerkiksi x, y ja z-koordinaatit, materiaali, halkaisija, asennusvuosi, laitevalmistaja ja kaivannon tuentatapa. Digistrategiaraportissa omaisuudenhallinnan portaikon tasolla 1 on esitetty myös, että verkoston tulisi olla topologisesti eheä ja omaisuudesta selvillä kriittisimmät omaisuusluokat. Ohjeen mukaan toteutetusta tarkemittauksesta syntyy automaattisesti eheä verkkoaineisto. Tasolle 2 puolestaan kuuluu verkostoa koskevien kuntotietojen keruu ja kuntotietojen hallintasuunnitelman laatiminen. Ohje edistää myös näitä digistrategiaraportin toimenpiteitä, koska siinä ohjeistetaan kuntotietojen keruuta ja annetaan esimerkkejä tiedonhallinnan ohjeistuksen laatimista varten. Digistrategiaraportissa vanhojen puutteellisten tietojen täydentäminen aloitetaan viimeistään tasolla 3, samoin saneerausten historiatietojen keruu. Täydennysmittaus on yksi tyypillisistä ohjeistusta edellyttävistä toimista suomalaisilla vesihuoltolaitoksilla ja sitä käsitellään myös ohjeessa. Samalla on kuvattu saneerausten yhteydessä tehtävää tarkemittausta ja dokumentointia, koska saneerausten yhteydessä tapahtuva tiedonkeruu on keskeistä koko verkoston elinkaaren hallinnan kannalta.
Digistrategiaraportissa tiedonhallinnan teeman alla on tasolla 1 mainittu vesihuoltolaitoksen toiminnan kannalta keskeisimpien tietojen tunnistaminen. Vesihuoltoverkoston mittaus ja dokumentointi -ohjeessa esitetään, mitä tietoja verkostosta on tarpeellista kerätä, ajatuksena, että vesihuoltolaitos voi täydentää ohjeistusta tarpeellisiksi katsomillaan asioilla. Myös tiedonhallinnan tasolla 2 mainittu korjaustoimenpiteiden ja häiriötilanteiden dokumentointiin on annettu ohjeessa yleistason ohjeet. Omaisuudenhallinnan ja tiedonhallinnan teemojen ohella verkkotiedot linkittyvät myös muihin digistrategiaraportin teemoihin, joita ovat asiakaspalvelu ja viestintä, digitaaliset alustat, työvälineet ja sensorit, osaamisen johtaminen ja koulutus sekä digitaalinen turvallisuus.
Verkkotieto muodostaa perustan monelle tulevaisuuden ratkaisulle. Yksi esimerkki tästä on digitaalinen kaksonen, joka esitetään digistrategiaraportissakin strategisen portaikon ylimmillä tasoilla ja joka palvelee niin omaisuudenhallintaa, asiakaspalvelua kuin johtamistakin. Myös vesihuollon tietomallinnus kehittyy ja tarjoaa mahdollisuuksia tietovirtojen sujuvoittamiseen
ja tietojen oikeellisuuden varmistamiseen. Vesihuollon BIM tiekartta 2025 -kehityshanke vie osaltaan asiaa eteenpäin.
Nykytilanteessa jokaisen vesihuoltolaitoksen verkkotiedoissa on puutteita. Tiedon laatua voidaan kuitenkin parantaa systemaattisella toiminnalla. Ensimmäiset askeleet ovat nykytilanteen selvittäminen, omalle organisaatiolle ja toimintaympäristölle sopivien tavoitteiden asettaminen sekä tavoitteiden saavuttamisen mahdollistavan tiedonhallinnan ohjeistuksen laadinta. Olennaista on, että jokainen vesihuoltolaitos tunnistaa verkkotiedon tärkeyden toiminnassaan. Tämän jälkeen voidaan määrittää oman strategian mukaiset tavoitteet ja näiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet.
Kirjallisuus
Ikäheimo, A. ja Metsävuo, J. 2020. Vesihuoltolaitosten digistrategia – portaat digitalisaation hyödyntämiseen. Suomen Vesilaitosyhdistys ry. Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 59. Helsinki 2020. https://www.vvy.fi/site/assets/files/3211/vvy_ digitalisaatiostrategia_loppuraportti.pdf. Viitattu 25.9.2020.
Artikkeli on julkaistu Vesitalous-lehdessä 5/2021.
