HS-Vedellä on taustalla kaksivuotinen projekti, jonka tavoitteena oli nopeuttaa vuotojen löytymistä maastossa ja vähentää vesijohtoverkon vuotovesiä. Vesijohtovuoto havaitaan usein vesilaitoksilla aika nopeasti, mutta huomattavasti hitaampaa on varsinainen vuotokohdan paikallistaminen maastossa. HS-Vedellä haasteena on laaja vesijohtoverkosto, josta huomattava osa sijaitsee maastossa katuverkon ja asutuksen ulkopuolella sekä esimerkiksi pohjavesialueella. Tämä hidastaa vuotojen löytymistä, koska pintaan tulevista vuodoista ei tule havaintoja, ja tietyillä alueilla, kuten pohjavesialueilla, vuodot eivät tule pintaan.
Verkoston tehokkaan hallinnan kannalta olennaisen tiedon esittäminen käyttäjälle samassa näkymässä nopeuttaa todennäköisten vuotojen paikallistamista. Projektin aikana HS-Vesi on onnistunut löytämään ratkaisun nopeuttaa vuotojen löytymistä maastosta yhdistämällä aiemmin käytössä olleet järjestelmät yhdeksi kokonaisuudeksi.
Vuodot hallintaan - järjestelmäkokonaisuus yhdistää automaation, verkoston mallinnuksen ja verkkotietojärjestelmän
Muodostettu järjestelmäkokonaisuus yhdistää automaation, verkoston mallinnuksen ja verkkotietojärjestelmän. Putkimestarille verkkotietojärjestelmä on päivittäinen työkalu. Järjestelmien tehokkaalla yhteiskäytöllä käyttäjälle voidaan tarjota hänen työtehtävänsä kannalta olennainen tieto yhden käyttöliittymän kautta, vaikka taustalla tiedon tuottamiseen käytetäänkin useita eri järjestelmiä.
Kun automaatiojärjestelmä havaitsee poikkeaman, tieto välitetään automaattisesti mallinnusohjelmalle, joka laskee mallinnukseen pohjautuen vuodolle todennäköisen sijainnin. Tiedot potentiaalisista vuotopaikoista (mallin solmuista) todennäköisyyksineen siirtyvät edelleen rajapinnan kautta Trimble NIS -verkkotietojärjestelmään verkoston parissa työskenteleville.
Verkkotietojärjestelmässä tietoja tunnistetuista vuotopaikoista tarkastellaan yhdessä muiden tietojen kanssa. Tarkastelussa huomioidaan vuotopaikkojen läheisyydessä olevien verkosto-osuuksien vesijohtovuotojen historiadata, putkien ominaisuustiedot (esim. materiaali) ja erilaiset HS-Veden verkosto-omaisuudenhallinnassa tunnistetut avoimen datan muuttujat (esim. pohjavesialue). Lisäksi mikäli vieressä on jätevesiviemäri, voidaan haluttaessa selvittää lähin jätevesipumppaamo ja pumppaamon virtaama.
Tietojen tarkastelun jälkeen valikoituneet toimenpiteet välitetään eteenpäin asentajille Trimble Utility To Go -maastosovellukseen, ja vuodonhaku maastossa voi alkaa.
Kohti tarkempaa ja ennakoivampaa verkoston hallintaa
Uuden ratkaisun käyttöönotto on merkittävä askel HS-Vedelle vesijohtoverkoston hallinnan parantamisessa. Kokonaisuus tarjoaa skaalautuvan ja automatisoidun tavan vuotojen monitorointiin vesijohtoverkossa, joka on materiaaliltaan valtaosin muovia. HS-Veden pitkän aikavälin tavoitteena onkin onnistua vesijohtovuotojen paikallistamisessa tulevaisuudessa entistä tarkemmin. Tämä edellyttää käyttökokemusten keräämistä, minkä pohjalta voidaan jatkossa arvioida tarvetta uusille mittausalueille ja painemittauksille. Etäluettavat vesimittarit tuovat lisääntyessään myös hyvät mahdollisuudet lisätä painemittauksia juuri oikeissa paikoissa.
Yhteistyössä on voimaa
Tämän HS-Veden projektin onnistumisen taustalla on ollut tiivis yhteistyö järjestelmätoimittajien kanssa. Kumppaneiden kanssa käydyt keskustelut mahdollistivat eri ohjelmistojen yhdistämisen yhdeksi kokonaisuudeksi. Innovatiivinen ajattelutapa ja yhteistyön henki ovatkin avainasemassa, kun etsitään ratkaisuja vesihuollon nykypäivän haasteisiin.
Tämän projektin myötä HS-Vesi ei ainoastaan paranna omaa toimintaansa, vaan asettaa myös uusia standardeja koko vesihuoltoalalle, osoittaen miten teknologia voi auttaa hallitsemaan vesijohtoverkostoja tehokkaammin ja kestävästi.
HS-Veden suunnittelupäällikkö Jarno Laine piti aiheesta esityksen kevään 2024 vesihuoltopäivillä Oulussa. Jarnon kirjoittama lehdistötiivistelmä löytyy täältä:
https://www.vvy.fi/site/assets/files/8788/automaattinen_vuodonhaku_laine_jarno.docx Aihetta on käsitelty myös Vesitalous 3/2024 julkaisussa.
