Rakennusvalvonta on parhaillaan suuren muutoksen kynnyksellä. Lainsäädäntö muuttuu, rakennusten tietomallit tulevat mukaan lupaprosessiin ja valtakunnallisen Ryhti-järjestelmän vaikutukset muovaavat kuntien arkea vauhdilla. 

Rakennusvalvonta siirtyy paperista tietomalleihin, manuaalisista rutiineista kohti automaatiota ja erillisistä järjestelmistä yhteentoimivaan, avoimeen tiedonkulkuun. Samalla kuntien rooli rakennettuun ympäristöön liittyvien tietovirtojen hallinnoijana kasvaa merkittävästi. Edessä ei ole yksittäinen IT-uudistus, vaan toimintakulttuurin muutos.

IFC-mallit tekevät lupakäsittelystä älykkäämpää

Rakennuslupien sähköinen hakeminen on ollut jo pitkään arkipäivää kunnissa. Suunnitelmat on toimitettu digitaalisina dokumentteina, ja hakemukset täytetty sähköisesti järjestelmässä. Tähän asti rakennushankkeen tiedot – kuten käyttötarkoitus, tilatiedot ja rakenteet – on kuitenkin jouduttu syöttämään järjestelmään pääosin käsin.
Nyt tämä on muuttumassa. Tietomallipohjainen käsittely tuo lupaprosessiin lisää automaatiota ja tarkkuutta. Kun rakennushanke tuodaan järjestelmään IFC-mallina, keskeiset tiedot saadaan suoraan mallista, kunhan se on laadittu määritysten mukaisesti. Järjestelmä pystyy poimimaan nämä tiedot ja täydentämään hakemuksen automaattisesti.

“Hakijan ei tarvitse enää täyttää lomakkeita käsin, vaan tiedot voidaan lukea suoraan mallista. Se nopeuttaa prosessia ja vähentää virheitä.”
 – Mike von Wehrt, Trimble

Tämä mahdollistaa myös hankkeiden uudenlaisen tarkastelun: tietomallit voidaan tuoda suoraan 3D-kaupunkimalliin, jossa rakennuksen vaikutuksia ympäristöön voidaan arvioida visuaalisesti, ei vain tekstinä tai taulukkomuotoisena tietona.

Ryhti ohjaa viranomaiset yhteistyöhön

Yksi keskeinen ajuri muutoksessa on valtakunnallinen Ryhti-hanke. Hanke tuo rakennus- ja kaavoitustietoihin yhteiset tietorakenteet ja rajapinnat. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eri viranomaiset, järjestelmät ja kunnat puhuvat samaa tietoteknistä kieltä.

Alkuun järjestelmäuudistuksen suunta herätti epävarmuutta kunnissa, etenkin kun resursseja on rajallisesti ja paineet kasvavat. Ajan myötä kuva on kuitenkin selkeytynyt  ja kunnissa on alettu siirtyä reaktiivisesta selviytymisestä suunnitelmalliseen kehittämiseen. Ryhdin myötä myös aiemmin osin siiloutuneet toimialat, kuten rakennusvalvonta ja kaavoitus, joutuvat tekemään yhteistyötä. Tässä kiteytyykin koko uudistuksen todellinen arvo.

“Ryhti on tuonut viranomaiset saman pöydän ääreen. Se pakottaa keskustelemaan ja tekemään asioita yhdessä. Sillä on iso merkitys arjen toimivuuden kannalta.”
– Mike von Wehrt, Trimble

Mitä tämä vaatii kunnissa?

Digitalisaatio ei vaadi täydellistä valmiutta, mutta se vaatii selvän suunnan ja sitoutumista. Ensimmäinen askel on tunnistaa, missä tietoa syntyy ja miten se voisi liikkua nykyistä tehokkaammin. Tämän jälkeen tarvitaan yhteinen ymmärrys: kaavoitus, rakennusvalvonta ja  tietohallinto on saatava saman pöydän ääreen.

Toimintatapojen kehittäminen alkaa usein pienestä, kuten yksittäisen lupaprosessin tarkastelusta tai tietomallien pilotoimisesta. Tärkeintä on, ettei jäädä odottamaan täydellistä hetkeä, vaan lähdetään liikkeelle. Yhteentoimivuus ei ole valmis paketti, vaan jatkuva prosessi, johon kunnalla on täysi oikeus vaikuttaa.

Valmiudet vaihtelevat, mutta suunta on yhteinen

Kuntien digivalmiudet vaihtelevat. Osa kunnista on jo pitkällä mallipohjaisessa työskentelyssä, kun taas toisilla kehitys on vielä alkutekijöissään. Silti suunnasta ei ole epäselvyyttä.

Uutta henkilöstöä tulee kunnalliseen rakentamisen ja kaavoituksen kenttään jatkuvasti, ja myös kokeneemmat tekijät ovat havahtuneet siihen, että toimintatavat on päivitettävä vastaamaan uutta aikakautta. Kyse ei ole pelkästään teknologiasta, vaan ennen kaikkea toimintatapojen ja asenteiden muutoksesta.

Tekoäly tulee – mutta ei kertarysäyksellä

Vaikka tekoäly on jatkuvasti esillä teknologiakeskusteluissa, rakennusvalvonnassa sen käyttöönotto on vielä maltillista.  Se ei vielä ole kovin merkittävässä roolissa lupaprosessissa tai tietomallien hyödyntämisessä. Tekoälyä on otettu tuotannolliseen käyttöön, esimerkiksi palautteiden sisällöntarkastuksessa: tekoäly tunnistaa ja poistaa henkilötietoja tai epäsopivia ilmauksia ennen kuin palaute julkaistaan.

On kuitenkin selvää, että tekoälyn rooli tulee lähitulevaisuudessa kasvamaan, erityisesti silloin, kun käsitellään suuria määriä standardoitua dataa.

“Tekoäly ei vielä tällä hetkellä mullista rakennusvalvontaa, mutta kyllä se sieltä tulee. Meidän tehtävänämme on katsoa, missä siitä on oikeasti hyötyä – ei vain tyrkyttää sitä, koska se on muodikasta.”
– Mike von Wehrt, Trimble

Yhteistyö on kehityksen edellytys 

Vaikka teknologiaa kehittämässä on useita toimijoita, yhteiset pelisäännöt ovat välttämättömiä. Standardoidut tietorakenteet, avoimet rajapinnat ja yhteentoimivat järjestelmät ovat perusta, jonka varaan kunnat rakentavat omia ratkaisujaan.

Tämä vaatii sekä kilpailua että yhteistyötä. Toimijoiden on pidettävä huolta siitä, että ratkaisut eivät sulje muita ulos. Samaan aikaan kilpailu kuitenkin vauhdittaa myös kehitystä ja pakottaa kuuntelemaan asiakkaita.

Tulevaisuuden rakennusvalvonta rakennetaan nyt

Rakennusvalvonnan digitalisaatio ei ole yksittäinen muutos – se on monivuotinen siirtymä uuteen tapaan käsitellä tietoa, palvella asiakkaita ja tehdä viranomaisyhteistyötä. Kuntien ei tarvitse olla valmiita, mutta niiden on oltava liikkeessä.

Tulevaisuuden rakennusvalvonta ei ole vain tehokkaampi. Se on ymmärrettävämpi, läpinäkyvämpi ja aidosti osa kuntien strategista johtamista. Teknologia antaa välineet, mutta suunnan määrittävät ihmiset.