Miten sovellus tukee käyttäjäänsä niin, että työ menee kerralla oikein? Miten sovelluksen käytöstä saadaan mahdollisimman helppoa ja tehokasta? Vastaus löytyy ohjelmistokehitysprojektista, jossa asettaudutaan käyttäjän asemaan.
Projektihuoneen oveen on kiinnitetty postit-lappu, jossa lukee 1 + 1 = 3. Kysyn Trimblen käyttökokemusasiantuntijoilta, Minka Kailulta ja Laura Meskanen-Kundulta, mistä on kyse.
“Käyttäjälähtöisestä suunnittelusta”, Laura vastaa. “Siitä hyötyvät kaikki: ohjelmiston käyttäjä saa hyvän tuotteen, devaajat tykkäävät kehittää ja yritys hyötyy, koska tuote löytää paremmin jalansijaa asiakaskunnassa”, hän jatkaa.
Minka kuvailee käyttäjälähtöisen tuotekehitysprojektin työtapaa ja kertoo, että projektitiimin avoin, positiivinen, salliva ilmapiiri ja kommunikointi auttavat löytämään parhaita ratkaisuja.
“Yhdessä ideoiden, suunnitellen ja ongelmia ratkaisten pääsemme parempaan lopputulokseen. Ratkottaviin ongelmiin löytyy yllättäviäkin ratkaisuja, kun niitä työstetään yhdessä.”
Juuri siellä, käyttäjien ongelmien ratkaisemisessa, ovat tämän ohjelmistoprojektin lähtökohdat.
Avainasemassa empatia
Monimutkaiseksi asian tekee, että käyttäjiä on samassakin yrityksessä useassa eri roolissa. Käyttäjien tarpeet vaihtelevat suuresti, sillä työtehtävät saattavat olla kovin erilaisia ja he ratkovat työssään erilaisia ongelmia.
Ensimmäiseksi selvitetään, mitä käyttäjän pitää pystyä milloinkin tekemään. Avainasemaan selvitystyössä nousee empatia. Kun suunnittelija ajattelee itsensä käyttäjän asemaan ja miettii, mitä käyttäjä milloinkin kokee ja tuntee työskennellessään, nousevat työn helppous, tehokkuus ja ensimmäisellä kerralla oikean tuloksen saavuttaminen tärkeiksi tavoitteiksi suunnittelussa.
Mitä ongelmia käyttäjä sitten oikeasti kohtaa työssään? Tähän ei paraskaan arvaus anna riittävän hyvää vastausta, sillä projektitiimin näkemys käyttäjästä on aina oletus. Näitä oletuksia on lähdetty haastamaan ja siksi asioita kysytään suoraan oikeilta käyttäjiltä.
“Monesti käyttäjätutkimuksen aikana suunnittelijalle tulee valtavia oivalluksia ja paljon tietoa, jota ei voi muuten saada kuin tapaamalla käyttäjiä. He ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita”, Minka kertoo.
Sukellus käyttäjän maailmaan
Tutkimusta tehdään aina menemällä käyttäjien luokse; haastattelemaan heitä autenttiseen ympäristöön ja seuraamaan tavallisia työtehtäviä.
“Pyrimme pitämään tutkimustilanteet hyvin epämuodollisina ja rentoina. Keskustelu on pääosassa, jotta saamme mahdollisimman paljon tietoa käyttäjiltä”, Minka kertoo ja lisää, että käyttäjän maailman tunteminen, työtehtävien seuraaminen ja syvällinen ymmärtäminen on käyttäjäkeskeisen suunnittelun ydintä.
“Ilman tätä ymmärrystä ei UX-suunnittelija voi tehdä työtään hyvin.”
Entä keitä käyttäjätutkimuksiin osallistuu? “Pyrimme tapaamaan hyvin erilaisia käyttäjiä. Ei ole väliä, onko vasta aloittanut työuransa vai vanha konkari”, Minka vastaa.
Hän kertoo esimerkin web-pohjaisesta verkkotietojärjestelmän sovelluksesta, jota tällä hetkellä kehitetään: “Tutkimukseen on osallistunut käyttäjiä sekä asiakasyrityksistämme että urakoitsijoilta. Olemme pyrkineet saamaan mukaan mahdollisimman erilaisia rooleja ja yrityksiä.”
Kaikki käyttäjäkokemus on arvokasta, mutta UX-suunnittelija oppii eniten asioista, jotka tuottavat käyttäjille hankaluuksia. “Siinä on meille aina paikka lisätä ymmärrystä, että mikä on vaikeaa ja miksi ja miten jatkossa asioita voisi suunnitella paremmin”, Minka perustelee.
Uteliaisuus herää
Käyttäjätutkimuksessa siis haastetaan oletuksia, arvioidaan tehtyjä valintoja ja mitataan vaikutuksia. Käyttäjän maailmaan tutustuminen myös ruokkii innostusta ja herättää uteliaisuuden, joka taas puolestaan ruokkii innovointia: miten käyttäjän ongelmat saadaan parhaiten ratkaistua?
“Informaatiota on paljon, mutta uteliaisuus auttaa löytämään olennaisen”, Laura kuvailee.
Kun tutkimuksesta saadut tulokset on purettu, tieto jaetaan projektitiimin kanssa.
“Käyttäjätutkimuskäynnit kyllä kiinnostavat toimistolla monia muitakin, ja usein on tupa täynnä, kun tuloksista kerrotaan. Me kaikkihan teemme tätä työtä käyttäjille kuitenkin, ja heidän maailmansa ja se, että he käyttävät meidän ohjelmia jokapäiväisessä työssään, antavat myös suunnittelutyölle ja toteutukselle aivan erilaisen merkityksen”, Minka kertoo.
Kysymyksistä muodostuu vastauksia
Workshoppeja varten varatun projektihuoneen seinät on vuorattu tietoa visualisoivilla papereilla. On rautalankamalleja, kuvia, värejä, hahmotelmia käyttäjäpersoonista, heidän tarpeistaan ja kipupisteistään. Esillä on tietoa, joka toisenlaisessa projektissa voisi sijaita projektitiimiläisten omissa tiedostoissa.
Workshop alkaa keskustelulla. Projektissa alusta asti mukana olleet tuotepäällikkö, ohjelmistokehittäjät ja UX-suunnittelija miettivät, miten saadaan aikaan paras mahdollinen käyttökokemus. Esimerkiksi, jos käyttäjä tarkastelee useita erilaisia putkiverkostoja samanaikaisesti, ei putkissa voi lukea pelkästään putki. Tai miten käyttäjälle saadaan helppo ja selkeä näkymä, kun verkkokohteita on paljon. Myös maastotyö esiintyy keskusteluissa, websovellusta kun ollaan suunnittelemassa. Kosketusnäytöllä esimerkiksi tuplaklikkaus on hankalampaa kuin hiirellä toimistotyössä.
Ongelmakohdat nopeasti näkyviin
Olennaista käyttäjälähtöisessä suunnitteluprojektissa on saada käyttäjältä palautetta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ensimmäiset käyttäjille testaukseen annettavat prototyypit voivat olla paperisia rautalankakuvia tai klikattavia interaktiivisia protoja.
“Projektin edetessä asiat hieman nopeutuvat, kun on toteutusta valmiina ja voidaan protoilla testausympäristössä”, Minka kertoo. Huomionarvoista tässä projektissa on, että alussa kaikkeen ei ole valmiita vastauksia. Vaikka ohjelmistolle voidaan määritellä vaatimuksiksi esim. yhteentoimivuus, saavutettavuus ja käytettävyys, selviävät käyttäjien tarpeet ja heidän sovellukselle asettamansa vaatimukset vasta, kun niitä kysytään käyttäjiltä itseltään. Aikaisessa vaiheessa tehdyt prototyypit ja koko projektin ajan jatkuva käyttäjätestaus tuovat suunnittelun ja toteutuksen ongelmakohdat nopeasti esille, ja ratkaisut muodostuvat.
Toisen asemaan asettuminen, kuuntelemisen taito ja ripaus uteliaisuutta vievät pitkälle käyttäjälähtöisessä tuotekehityksessä, jonka tavoite on päästä syvälle käyttäjän ajatusmaailmaan.
