Trimblen sähköverkkojen hallinnan ratkaisu perustuu verkkotietojen, paikkatietojen ja sähköteknisten tietojen yhdistämiseen. Pelkällä verkon dokumentoinnilla ei kuitenkaan synny riittävää tietämystä verkkokomponenteista eikä niiden sijainneista ja liittymisestä toisiinsa. Tähän tarvitaan verkosta luotavaa digitaalista mallia eli digitaalista kaksosta. Verkkomallin lisäksi tarvitaan alati kehittyviä toiminnallisuuksia muun muassa haku- ja analysointityökaluista aina verkon suunnittelun ja käytöntuen sovelluksiin.
Verkkomalli syntyy suunnitteluprosessin aikana. Suunnittelun lopputuloksena saadaan digitaalinen malli sähköverkosta – aivan verkon elinkaaren alusta lähtien. Ajan myötä malli täydentyy käytöntuki- ja kunnossapitotiedolla, ja niin sähköyhtiöllä on aina tarkin mahdollinen kuva verkko-omaisuudesta, jota analysoida ja hyödyntää päätöksenteon tukena. Kaiken tämän voi tehdä yhdellä järjestelmällä.
Esimerkkinä verkkomallin synnystä voidaan käyttää tilannetta, jossa suunnitellaan kokonaan uutta asuinaluetta.
Verkon suunnittelu alkaa yleissuunnitelmasta, johon hahmotellaan kaupunkisuunnitelmaan pohjautuva alustava ajatus tulevasta verkosta. Ensimmäinen luonnos verkkomallista luodaan datan analysoinnin perusteella: millaista rakennuskantaa on suunniteltu, millaiselta infrastruktuuri tulee näyttämään ja millaista sähkönkulutusta on odotettavissa. Malli ei ole vielä tässä vaiheessa yksityiskohtainen ja sijainnit ovat vain suurpiirteisiä arvioita. Verkkomallista saadaan kuitenkin hyvä pohja investointipäätökselle, sillä luonnos mahdollistaa kustannusten laskemisen ja verkostolaskenta-analyysit.
Kun investointisuunnitelma on tehty, on aika aloittaa toteutuksen suunnittelu yksityiskohtaisemmin. Päätöksiä tehdään johto- ja komponenttityypeistä, omaisuus- ja teknisistä arvoista, odotetusta kulutuksesta ja todellisista reiteistä ja sijainneista. Malli uuden verkon suunnitelmasta yhdistetään olemassa olevaan verkkomalliin ja arvioidaan mitoitusta ja suojausta varten. Säätöjä tehdään tuloksien pohjalta, ja mallia arvioidaan uudelleen. Käyttämällä suunnittelun tässä vaiheessa apuna verkon optimointia prosessia on mahdollista sujuvoittaa ja voit saada sähköteknisesti pätevän ehdotuksen verkon rakenteesta lähes nappia painamalla.
Kun verkkomalli on sähköteknisesti pätevä, suunnittelutyö jatkuu rakentamisen suunnittelulla, johon sisältyvät rakentamiskustannusten ja tarvittavien materiaalien arvioinnit. Maastosuunnittelija voi sen jälkeen viedä suunnitelman maastoon ja asettaa GPS-paikannetut reitit ja sijainnit suoraan verkkomalliin. Näin suunnitelmasta tulee tarkempi rakentamisesta vastaavalle urakoitsijalle. Myös muita havaintoja, jotka vaikuttavat rakennustyön toteutukseen, dokumentoidaan tässä vaiheessa.
Kun rakentaminen alkaa, verkon rakennuksesta vastaavalle taholle voidaan antaa yksityiskohtainen suunnitelma, jota asianomaisiin verkon sijainteihin yhdistetyt visualisoinnit ja materiaalitiedot havainnollistavat edelleen. Toisin sanoen, he saavat selkeän kuvauksen siitä, mitä tulee rakentaa ja minne – ja miten kaikki tämä liittyy olemassa olevaan verkkoon. Rakennustyön valmistuttua toteutuneiden sijaintien dokumentointi viimeistelee verkkomallin, ja se otetaan osaksi master-verkkoa. Verkkomallista tulee yksityiskohtaisempi ja sijainneista tarkempia suunnitteluprosessin jokaisen vaiheen myötä.
Suunnitteluprosessin lopputuloksena saadaan kokonaisvaltainen malli sähköverkosta aivan sen elinkaaren alusta lähtien. Jatkossa kaiken käytöntuesta ja kunnossapidosta kerätyn tiedon yhdistäminen verkkomalliin pitää huolen siitä, että verkkoyhtiöllä on tarkin mahdollinen kuva verkko-omaisuudesta, jota analysoida ja hyödyntää päätöksenteon tukena – verkon digitaalinen kaksonen. Kaikki tämä on tehtävissä yhdessä järjestelmässä.
