Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy eli HS-Vesi on muutaman viime vuoden aikana ottanut verkosto-omaisuuden hallinnan haltuun mallioppilaan elkein. Verkosto-omaisuuden hallinnan haltuunottoprojektissa tavoitteena oli siirtyä irrallisista prosesseista arkea ohjaavaan toimintaan.
Trimble NIS -verkkotietojärjestelmä on toiminut hyvänä alustana toiminnan kehittämiselle. Kun kokonaisuus on hallussa, on tehostetulla selvilläololla ja ennakoidulla kunnossapidolla mahdollista päästä vähintään suunniteltuun pitoaikaan. Lisäksi suunnitelmallisen toiminnan seurauksena kertyviä tietoja voidaan hyödyntää esimerkiksi saneeraushankkeiden priorisoinnissa ja aikataulutuksessa.
Projektin johtoajatuksena oli omaisuudenhallinnan integrointi osaksi päivittäistä toimintaa, HS-Veden resursseihin sopivalla tavalla. Projektin yhteydessä jo aiemmin hyviksi todetut, mutta toisistaan irralliset toimintatavat, yhdistettiin toimivaksi prosessiksi. Uusi prosessi mukautui osaksi päivittäistä toimintaa eikä henkilöstöltä vaadittu lopulta merkittäviä muutoksia toimintatapoihin.
“Tärkeänä tavoitteena oli myös uuden toimintamallin käytettävyys ja se, että toimintamalli pysyy mukana verkostoarjen joskus nopeissakin muutoksissa. Esimerkiksi verkoston kunnossapidon resurssien muutoksiin piti pystyä reagoimaan nopeasti ja helposti, ilman moninkertaista työtä”, kertoo Jarno Laine, suunnittelupäällikkö HS-Vedeltä.
Projektin yhtenä keskeisenä tavoitteena oli päästä irrallisista toimintatavoista kohti tilannetta, jossa jokaisella osa-alueella on oma roolinsa kokonaisuudessa. Maastosta kerättävien tietojen määrittäminen toteutettiin työpajoissa yhteistyössä asentajien ja putkimestareiden kanssa. Tiedonkeruulla on merkittävä rooli kokonaisuudessa, joten koko organisaation sitouttaminen prosessiin on välttämätöntä. Projektin alkuvaiheen jälkeen kenttäväki on aktivoitunut itse jatkokehittämään toimintamallia sekä keskeistä työkalua, Trimble Utility To Go -maastosovellusta.
Selvilläolo - Kunnossapito - Saneeraus
Kunnossapitotarkastuksista kertyvä tieto on avainasemassa prosessin seuraavissa vaiheissa. Trimble NISin työkaluilla analysoidaan kerättyä tietoa, jolla yhdessä verkoston muiden ominaisuustietojen kanssa voidaan selvittää, mikä osa verkostosta on sellaista, jonka kunnosta tulee olla selvillä (selvilläolovelka). Havaittujen ja korjattavien vikojen pohjalta tunnistetut kohteet siirtyvät prosessissa eteenpäin joko korjaavaan kunnossapitoon (kunnossapitovelka) tai saneeraukseen (saneerausvelka).
Korjaavan kunnossapidon kohteet valitaan verkon kriittisyys edellä, jolloin voidaan varmistaa resurssien tehokas kohdentaminen. Korjaavalla kunnossapidolla on keskeinen rooli suunniteltuun pitoaikaan pääsemisessä ja parhaassa tilanteessa jopa sen ylittämisessä. Toisaalta prosessi voi jatkua saneerausputkeen, jolloin kuntotiedon perusteella muodostetaan mielekkäitä hankekokonaisuuksia.
“Saneerauspäätösten tulee perustua tietoon ja yhtenä tärkeimpänä lähtökohtana on pyrkiä saneeraamaan verkostoa oikea-aikaisesti. Verkoston kunto ei ole pysyvä olotila, vaan se muuttuu koko ajan. Tämän takia ei ole tarkoituksenmukaista myöskään tehdä etukäteen päätettyjä saneerauslistoja liian pitkälle tulevaisuuteen, vaan saneerauslistan on oltava dynaaminen, joka ottaa huomioon verkoston kunnon muutokset”, kertoo Jarno.
Priorisointia tehdään omaisuudenhallinnan eri vaiheissa, jotta resurssit osataan ohjata tehokkaasti. Selvilläolovaiheessa priorisointi auttaa kohdentamaan tarkastukset tärkeimpiin kohteisiin strategisten tavoitteiden mukaisesti (esim. pohjavesisuojelua varten alueilla olevat viemärit nousevat ylöspäin prioriteettitarkastelussa). Saneerausten suunnittelussa priorisointi puolestaan auttaa saneeraushankkeiden aikataulutuksessa ja toisaalta yhteistyössä muiden osapuolien, kuten kaupunkien kanssa.
Verkostojen priorisoinnin perusteena HS-Vesi käyttää verkoston hierarkiaa. Jätevesiverkoston osalta viemärit on jaoteltu pää-, kokooja- ja keräilyviemäreihin. Lisäksi priorisoinnissa on huomioitu kohteen sijainti suhteessa ympäristöön (kuten vesistön läheisyys ja pohjavesialueet), kohteen kriittisyys verkoston toiminnan kannalta (esim. kriittiset pumppaamot) ja kriittiset kuluttajat.
Kokonaisvaltaisen omaisuudenhallinnan tähtäimessä on toimintakykyinen verkosto, jolla pyritään saavuttamaan vähintään suunniteltu tekninen pitoaika ja jatkuvan parantamisen prosessi, ilman irrallisia osia. Omaisuudenhallinta onkin keskeytymätöntä toimintaa, jossa suunnitelmallisen tarkastustoiminnan yhteydessä löytyneet viat viitoittavat verkoston kunnon tarkempaa selvitystä, korjaavaa kunnossapitoa ja saneerausta.
Kiinnostuitko? Kysy lisää!
