Ehkä paras esimerkki tästä on tilapäinen autovero, joka tuli voimaan tammikuussa 1958. Kyseisestä verosta piti luopua heti, kun valtiontalous saadaan oikenemaan. Toivotaan, että autoveron 60-vuotisjuhlavuonna talous alkaisi jo pikkuhiljaa oieta.
Kiinteistövero on eräs vanhimmista verotusmuodoista. Toki sen osuus kuntien tulonmuodostuksessa on pienentynyt vuosien mittaan, mutta edelleen sillä on merkittävä rooli. Kiinteistöveron suuruudesta päätetään kunnassa, ja sen säätäminen on aina suuren mielenkiinnon kohde. Nyt kuitenkin myös valtakunnan hallitus pyrkii nostamaan kuntien verotuloja korottamalla veron alarajaa. Tällä korotuksella on tavoitteena saavuttaa jo ensi vuonna reilun 50 miljoonan euron tulot. (HS 10.10.2017 ”Valtio pakottaa kunnat nostamaan kiinteistöveroa”)
"Ongelmana on, että vuosien mittaan verottajan tiedot ovat vanhentuneet, eikä kiinteistönomistajan tai kunnan välittämät korjaukset ole aina välittyneet verottajan järjestelmään."
Verojen korotuksen sijaan voisi kuitenkin keskittyä veron keräämisen oikeudenmukaisuuteen. Tällä hetkellä Suomessa on lukuisia kiinteistönomistajia, jotka eivät maksa kiinteistöstään kiinteistöveroa oikeiden ja ajantasaisten tietojen perusteella. Syy ei ole kiinteistön omistajassa, vaan verottajan tiedoissa.
Kunnat keräävät rakennuslupaprosessin kautta tietoa uusista ja remontoitavista rakennuskohteista. Tämä tieto välitetään VRK:lle, mistä verottaja käy tiedon noutamassa omaan käyttöönsä. Ongelmana on, että vuosien mittaan verottajan tiedot ovat vanhentuneet, eikä kiinteistönomistajan tai kunnan välittämät korjaukset ole aina välittyneet verottajan järjestelmään. Virheitä on syntynyt mm. rakennusten laajuus-, käyttötarkoitus- ja varustetietoihin. Virheitä ja puutteita löytyy myös maapohjan verotustiedoista.
Yllä mainittu ongelma ei koske yksittäistä kuntaa, se on valtakunnallinen. Mistään ihan pienestä ongelmasta ei myöskään puhuta. Varovaistenkin laskelmien mukaan tietojen korjaaminen tuottaisi 50-100 miljoonaa euroa lisää kiinteistöveroa valtakunnan tasolla. Ja mikä parasta, tämä ei olisi veronkorotus, vaan se toteuttaisi tasapuolisuutta verovelvollisten osalta. Eli jos naapuri maksaa varastostaan kiinteistöveroa, niin tasapuolisuuden nimissä minunkin tulisi sitä maksaa. Nyt kuitenkin voi olla, että verottajan virheellisten tietojen vuoksi vain toinen meistä maksaa. Ja sehän ei ole reilua.
Ongelman korjaaminen on kohtalaisen yksinkertaista, mutta toki se vaatii työtä. Miika Ruokosen tekemän diplomityön mukaan työ kuitenkin kannattaa. Parhaimmillaan aineiston laadunparantamiseen sijoitettu euro tuottaa pidemmällä aikavälillä lähes 20 euroa takaisin.
Olisiko nyt uusien verojen keksimisen ja olemassa olevien korottamisen sijaan aika lähteä pohtimaan, onko nykyisissä verotusjärjestelmissä kehittämistä ja toteutuuko verotus oikeudenmukaisesti. Kiinteistöveron kohdalla saadaan merkittävä vuotuinen tulovirta aikaiseksi jo sillä, että kohdellaan kiinteistönomistajia tasapuolisesti. Tähän tulisi nyt panostaa!
