Sunnuntain MTV-uutisissa tuotiin esiin kuntien työvoimapula. Hyvinvointialueiden työvoimahaasteet ovat olleet julkisessa keskustelussa jo pidemmänkin aikaa, mutta nyt uutinen koski maankäytön ja rakennusvalvonnan henkilöstöä. Avoimiin paikkoihin tulee 1-2 hakemusta tai pahimmassa tapauksessa niitä ei tule ollenkaan. Lisähaasteen tuo, että 40% nykyisestä henkilöstöstä eläköityy tämän vuosikymmenen aikana.
On selvää, että hyvinvointialueiden työvoimapula vaarantaa ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Mutta vaikutuksensa on myös maankäytön ja rakennusvalvonnan työvoimavajeella. Yhdyskunnan kehittyminen edellyttää jatkuvaa suunnittelua ja rakentamista. Kaavoittamalla luodaan uusia asuinalueita sekä mahdollistetaan investointeja yrityksille. Kaava luo pohjan rakentamiselle aluesuunnittelun sekä rakennuspaikkojen muodossa. Kun tontti on olemassa, valvoo rakennusvalvonta kaavan toteutumista seuraamalla ja valvomalla määräysten noudattamista sekä rakentamista ylipäätään.
Ongelmasta ei selvitä ilman merkittävää muutosta toimintamalleissa. Tänä päivänä on ulkoistettu jo kaavaprojekteja ulkopuolisille konsulteille. Haasteena on edelleen se, että usein ulkoistustyöt tehdään konsultin omissa tietojärjestelmissä ja kokonaisuuden johtaminen kunnassa on mahdotonta. Lisäksi lopputulos jää kunnalle viimeisteltäväksi ja ajantasaisen kaavan vienti kaupungin rakennetun ympäristön tietojärjestelmään on tarkkaa ja resursseja vievää työtä. Siksi olisikin järkevämpää, että konsultti toteuttaisi koko kaavaprosessin kunta-asiakkaan omaan tietojärjestelmään. Tämä tulisi huomioida kilpailutuksissa ja jo kaavatöistä sovittaessa.
Valtakunnallisesti ollaan toteuttamassa tietomalleja sekä rajapintoja rakennetun ympäristön tietojärjestelmätarpeisiin. Se tulee jo merkittävästi edistämään tiedon kulkua eri prosesseissa. Rajapintojen ja yhtenäisen tietomallin avulla saadaan tietoja haettua ja vietyä järjestelmien välillä. Mutta vielä on matkaa siihen, että rajapintojen kautta tieto liikkuisi kuin natiivijärjestelmissä.
Rajapintojen täysimittaista hyödyntämistä odotellessa olisi hyvä, jos kunta pystyisi tarjoamaan omia työvälineitään ulkopuolisen toimijan käyttöön. Nykyiaikainen rakennetun ympäristön järjestelmä tarjotaan selainpohjaisena SaaS-palveluna. Tällaisessa tapauksessa organisaation ulkopuolinen käyttäjä voidaan suht helposti päästää operatiiviseen ympäristöön ja antaa tälle oikeudet nähdä ja käsitellä vain niitä tietoja, mitä työssään tarvitsee. Yhteinen järjestelmäympäristö parantaa hankkeiden etenemisen läpinäkyvyyttä ja mahdollistaa paremman vuorovaikutuksen. Lisäksi kun lopputuote, esim. kaavakartta määräyksineen viedään suoraan kunnan järjestelmään, on se hyödynnettävissä heti hyväksymisen jälkeen ilman työläitä tiedonsiirtotöitä. Tätä kautta prosessien läpimeno tehostuu ja yksityisen puolen tekemisestä tulee täysi hyöty kunnalle.
Kuten uutisissakin todettiin, niin aina tarvitaan virkahenkilö koordinoimaan työtä ja vastaamaan sen lopputuloksesta. Mutta moni muu asia voitaisiinkin antaa ulkopuolisten tehtäväksi. Tietojärjestelmät ovat valmiita muutokseen, mutta ovatko organisaatiot?
