No paikkahan oli jossain määrin tuttu, kun siellä oli joskus poikettu matkalla Lappiin ja takaisin. Kaupunkia lähestyttäessä Petäjäskosken ja Valajaskosken voimalaitosten jälkeen vielä pari suoraa ja kaupungin hahmo tulee näkyviin. Muutaman päivän vierailun jälkeen alkaa kokonaisuus hahmottua ja syntyy mielikuva Lapin pääkaupungista ja sen tarjoamista palveluista.
Käytiinköhän silloinkin muuten faksilla parin minuutin välein katsomassa onko tullut viestejä kuten nykyisessä sähköpostimaailmassa?
Kyseinen esimerkki on 1980-luvun lopulta. Eipäs ollut internettiä, mistä voisi käydä vilkaisemassa kaupungin palveluita. Kaikki piti kokea paikan päällä eikä ennakkoon juurikaan pystynyt asioita selvittämään. Puhelukin tuli lankoja pitkin ja monipuolisempaan tietojen vaihtoon oli olemassa faksi tai kirje. Käytiinköhän silloinkin muuten faksilla parin minuutin välein katsomassa onko tullut viestejä kuten nykyisessä sähköpostimaailmassa? Faksasiko joku, että olen kahvilla kaverin kanssa? Tuliko kokoustauoilla soitettua vastaajaan ja tsekattua onko kyselty? Muutos on itse asiassa tapahtunut melko nopeasti ja lähes varkain.
Tuohon aikaan kunta kohdattiin käyttämällä kunnan palveluita. Päiväkodit, koulut, terveyskeskukset sekä muut julkiset tilat ja infrastruktuurin käyttäminen olivat tapoja kokea kunta. Rikkoutunut katuvalo saattoi kirvoittaa soittamaan kunnan vaihteeseen ja ilmoittamaan epäkohdasta. Kunnan imagoon vaikutti noiden edellisten kunnon lisäksi toki näkyvyys lehdissä ja valtakunnan uutisissa. Myös puskaradion voima oli suurta jo tuolloin.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kehyskuntien kamppailu asukkaista käy kiivaana ja varmasti palvelut ja näkyvyys verkossa ovat merkittävässä roolissa.
Maailman voi sanoa totaalisesti muuttuneen. Nyt jos tulee tilanne, että pitäisi esimerkiksi harkita muuttoa uudelle paikkakunnalle, voi kunnan palveluihin tutustua kätevästi verkon välityksellä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kehyskuntien kamppailu asukkaista käy kiivaana ja varmasti palvelut ja näkyvyys verkossa ovat merkittävässä roolissa. Vaikka on epätodennäköistä, että tontti ostetaan näkemättä ja kokematta, niin jo palveluihin tutustuminen antaa kuvan kunnan tilanteesta. Miten päivähoitopaikkaa haetaan ja onko rakennusvalvonnassa mahdollista asioida sähköisesti.
Digitalisaatio ei myöskään ole ainoastaan tietojärjestelmien käyttöönottoa vaan se on myös toimintamallien ja prosessien uudelleen arviointia.
Erilaiset karttapalvelut täydentävät näkemystä. Globaalit palvelut tekevät osansa, mutta kunnan omiin palveluihin on viety paljon hyödyllistä paikallistietoa. Kaavatiedot auttavat arvioimaan ympäristön kehittymistä. Liikuntapaikat, leikkipuistot, lintutornit ja vaikkapa muinaismuistomerkit voi käydä jo ennakolta tutkimassa karttapalvelussa. Puhumattakaan kaupungin aktiivisesta toiminnasta, jota voisi olla esimerkiksi katutyöluvista tai tilapäisistä liikennejärjestelyistä tiedottamista.
Edellä mainittu kehitys kirvoitti meitä tutkimaan, miten kaupungit ovat pysyneet mukana näissä muuttuvissa haasteissa. Paljon on digitalisaation hyötyjä saatu esiin, mutta paljon on vielä tekemättä. Digitalisaatio ei myöskään ole ainoastaan tietojärjestelmien käyttöönottoa vaan se on myös toimintamallien ja prosessien uudelleen arviointia. Tämän tutkimuksen tuloksista tulemme kertomaan lähiaikoina lisää. Stay tuned!
