Työtä suorittavan ihmisen lisäksi keskeinen komponentti työskentelyyn missä ja milloin tahansa on teknologia ja työkalut.
Tekninen kehitys on ollut valtavaa viimeisen 20 vuoden aikana. Tiedonsiirtotavoissa on tultu rutkasti eteenpäin korppujen jakelusta. Nykyään asia hoituu varmaan yleisimmin sähköpostilla tai jakamalla tiedot netin kautta. Älypuhelin on jokaisella taskussaan ja senkin avulla voi hoidella jo uskomattomia asioita.
Paikkatiedot ja muut kuntatiedot on jo pitkään tallennettu tietokantoihin. Käyttäjän ei tarvitse isommin kantaa huolta missä tiedot majailevat, sillä keskitetty tietojärjestelmä pitää kirjaa tiedoista ja niihin tehdyistä muutoksista. Tietokanta sijaitsee kuitenkin palomuurien takana kunnan verkon sisällä, ja sinne ei välttämättä ole aivan helppoa päästä ulkomaailmasta. Ulkoiseen pääsyyn tarvitaan myös laite, jolle kyseistä tietorakennetta hyödyntävä ohjelmisto on asennettuna.
"Edistykselliset pilvipalvelut mahdollistavat myös omien laitteiden käytön, sillä ohjelmiston käyttöön riittää, että laitteessa on toimiva nettiselain."
Tänä päivänä pilviteknologia on avain monimuotoisten IT-palveluiden rakentamiseen. Tiedot tallennetaan siten, että niihin voidaan päästä käsiksi mistä tahansa Internetiin kytketyltä laitteelta täysin turvallisesti. Pilvipalveluiden sovellukset rakentuvat selaimen kautta toimiviksi, jolloin mitään erillisiä asennettavia ohjelmistoja käyttäjän laitteelle ei tarvita. Selain toimii millä tahansa alustalla ja käyttöjärjestelmällä, jolloin voidaan kokea todellista vapautta ja riippumattomuutta käytettävästä teknologiasta.
Tietotekniikka on täynnä erilaisia mahtavia lyhenteitä ja akronyymejä. Eräs sellainen on BYOD. Termi tulee englanninkielisistä sanoista Bring Your Own Device, eli ”tuo oma laitteesi”. Termillä tarkoitetaan erityisesti sitä, että työntekijä voi työssään käyttää jotain omaa laitettaan, kuten älypuhelinta, tablettia tai sylimikroa kytkeytyessään työnantajan tietojärjestelmiin. Edistykselliset pilvipalvelut mahdollistavat myös omien laitteiden käytön, sillä ohjelmiston käyttöön riittää, että laitteessa on toimiva nettiselain. Älykkäät sovellukset myös skaalautuvat itsestään käyttäjän käyttämän laitteen näytön kokoon, eli ovat ns. responsiivisia.
"Paikkatietojen ylläpito selaimella kuulostaa äkkiseltään isolta haasteelta."
Voisiko myös paikkatietojen käsittelijälle olla mahdollista tehdä työtään riippumattomasti ajasta, paikasta ja laitteesta? Paikkatietojen ylläpito selaimella kuulostaa äkkiseltään isolta haasteelta. Kyse on kuitenkin ammattilaisen graafisesta ohjelmistosta, jossa käyttöliittymänä on kartta. Miten mahtaa toimia kohteiden valinta ja muokkaaminen tai geodeettisen laskennan temput visuaalisesti? Entäs toimiiko kohteiden kuvautuminen kartografisesti ja ohjelmiston suorituskyky? Näistä kerromme lisää ensi viikolla, joten pysy kanavalla!
Tekniikka asettaa usein rajoitteita siihen, missä ja milloin työntekijä työskentelee. Mutta entäpä jos töitä voisi tehdä missä ja milloin tahansa?
Lue alempaa Tapion blogikirjoitus kuntatyön uudenlaisista mahdollisuuksista.
Tulevatko kuntien konesalit hiljenemään kun kaikki kunnan tietojärjestelmät voitaneen tulevaisuudessa hankkia pilvestä?
Lue alempaa lisää Miken blogikirjoituksesta.
