Päivitetty: huhtikuu 20, 2023
Kun oltiin siirymässä hippivuosikymmeneltä seitsemänkymmnentaäluvulle, alkoi ATK olla yhä enemmän mukana suomalaisessa suunnittelussa. Silloinen Tekla keskittyi rakenne- ja tiesuunnittelun monimutkaisiin laskentoihin ja kehitti ohjelmistoja näiden laskelmien tekemiseen. Tämän päivän monipuolinen taskulaskinkin kykenee kyseiset laskelmat vaivatta suorittamaan, mutta tuolloin laskentojen tekeminen keskitetysti tehosti merkittävästi toimintaa. Insinööritoimistot eivät kehittäneet omia ratkaisuja vaan keskitti vaativat laskentapalvelut Teklalle.
"Itseasiassa koko tietotekniikan kehityskulku on mennyt aaltoliikettä, jossa tietoa ylläpidetään ja hallitaan enempi tai vähempi joko paikallisesti tai ulkoistetusti."
Mikä on hämmästyttävää, niin jo tuolloin suunnittelutoimistot toimittivat laskentatietoja sähköisesti. Akustinen modeemi vastaanotti bitin silloin toisen tällöin, mutta sieltä ne kaikki tarvittavat tiedot saapuivat ja sitten niitä alettiin ”murskata” laskentakeskuksen tietokoneympäristössä. Laskelmien lopputulokset toki tuohon aikaan toimitettiin pääosin manuaalisesti.
Ulkoistettu tietojärjestelmäympäristö ei siis ole uusi keksintö. Itseasiassa koko tietotekniikan kehityskulku on mennyt aaltoliikettä, jossa tietoa ylläpidetään ja hallitaan enempi tai vähempi joko paikallisesti tai ulkoistetusti. Verkkoyhteyksien kehittyminen on mahdollistanut monipuolisten palveluiden kehittymisen, mutta järeiden tuotantojärjestelmien toteuttaminen on vielä hieman odottanut teknologian kehittymistä. Nyt aika alkanee olla kypsä.
"Tietojen ylläpito ja käyttö on entistä monipuolisempaa kuin niitä voidaan käsitellä erilaisilla päätelaitteilla niin toimistolla, kuin sen ulkopuolella."
Verkkojen lisäksi selainteknologinen kehitys on avainasemassa työkaluja kehiteltäessä. WebGL ja HTML5 tuovat uusia teknologisia mahdollisuuksia, joiden avulla esimerkiksi kolmiulotteinen tiedonhallinta mahdollistuu tehokkaasti selainympäristössä. Tietojen ylläpito ja käyttö on entistä monipuolisempaa kuin niitä voidaan käsitellä erilaisilla päätelaitteilla niin toimistolla, kuin sen ulkopuolella. Selainteknologian myötä serveripään kuorma nousee, mutta keskittämällä tehon käyttöä voidaan skaalata monipuolisemmin ja toisaalta kustannukset pysyvät kurissa.
"Tulevatko kuntien konesalit hiljenemään kun kaikki kunnan tietojärjestelmät voitaneen tulevaisuudessa hankkia pilvestä?"
Tulevatko kuntien konesalit hiljenemään kun kaikki kunnan tietojärjestelmät voitaneen tulevaisuudessa hankkia pilvestä? Ehkä, ehkä ei! Lisämausteita asiaan tuo erilaiset vaihtoehdot. Halutessaan pilvi voidaan rakentaa myös omaan ympäristöön tai yhteisesti useamman toimijan kanssa yhteiseksi. Kustannus- ja resurssimielessä olisi varmasti järkevää hankkia tietojärjestelmät kokonaan palveluna, mutta toisaalta oman osaamisen ylläpitäminen sekä olemassa olevan infran hyödyntäminen ovat pohdinnan vastapainona. Myös kiristyvät tietoturva-asiat tuovat lisäelementtejä pohdinnoille.
Vaikka viidessäkymmenessä vuodessa analogisten modeemin käyttö on vaihtunut digitaaliseksi ja valokuituverkko välittää dataa huikeita määriä, niin perusasiat ei ole muuttunut. Teenkö laskennat itse vai tilaanko verkonvälityksellä palveluna?
Kirjoitin tämän blogin kuusi vuotta sitten. En tehnyt siihen nyt julkaistessa ainuttakaan muutosta, koska se on edelleen erittäin ajankohtainen. Pilvi sanana on kuitenkin entistä haastavampi. Pilveä kun voi olla tarjolla niin suurista globaaleista konesaleista kuin tiettyyn lokaatioon rakennetusta private cloudista. Hyvin rakennettu pilviympäristö mahdollistaa samat integraatiot ja toiminnallisuudet kuin paikallinenkin installaatio. Mutta usein se on turvallisempi; niin fyysisesti kuin tietoteknisestikin.
